Näön heikentyminen johtaa vakavimmillaan vanhuksen masentumiseen, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan. Tilastollisesti itsemurha on poikkeuksellisen yleinen kuolinsyy yli 80-vuotiaiden näkövammaisten naisten ryhmässä. Näkövammaa ei aina huomata, kun näön heikkenemisen ajatellaan kuuluvan vanhuuteen. Tulevaisuudessa asia koskee yhä useampia, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Tiedon lisäämisellä ja tuella voidaan ehkäistä masentumista ja syrjäytymistä.
Mihin kaikkeen ikääntyneen elämässä vaikuttaa se, kun silmäsairaus heikentää näön? Diakoniatyöntekijä, psykoterapeutti Tarja Huttunen on tutkimuksessaan tarttunut vähän tutkittuun aiheeseen, joka vanhusväestön lisääntyessä tulee entistä tärkeämmäksi. Tutkimus kertoo niistä ajatuksista, kokemuksista ja tunteista, joita näkövammautuneelle vanhukselle syntyy näön heikentyessä. Aineisto on kerätty tekemällä ryhmä- ja yksilöhaastatteluja.
Huttusen tutkimus osoittaa, että näkövammautuneiden vanhusten tuen tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle. Tämä synnyttää arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta. Näön heikentyminen johtaa vakavimmillaan vanhuksen masentumiseen ja jopa itsemurhaan. Tutkimus kertoo myös voimavaroista ja selviytymiskeinoista. Minkälaiset tukea antavat ja kannattelevat tekijät ennaltaehkäisevät masentumista ja syrjäytymistä?
Ikääntyneen väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa rajusti. Tällä hetkellä maassamme on lähes 150 000 yli 85-vuotiasta. Vuonna 2060 heitä on lähes 400 000. Näkö on yksi voimakkaimmin vanhuksen toimintakykyyn vaikuttava tekijä. Ikääntyneiden yleisimpään silmäsairauteen, kuivaan silmänpohjanrappeumaan, ei edelleenkään ole hoitoa. Vanhusten määrän kasvaessa myös vanhusten näkövammaisuus on yhä tavallisempi ilmiö. Vanhukset itse ja sivullisetkin usein kuittaavat heikon näön vanhuuden oireina, vaikka näkövamma rajoittaisi merkittävällä tavalla elämää. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota, jotta arjesta selviytyminen olisi mahdollista.
ma 10.6.2019 klo 13 Espoon seurakuntayhtymässä, os. Kirkkokatu 1, 02770 Espoo.
Näkö menee, mitä jää? Yli 80-vuotiaiden näkövammautuneiden naisten kokemuksia elämää kuormittavista ja kannattelevista tekijöistä. Näkövammarekisterin julkaisuja 1/2019. Helsinki.
Tilaisuudessa on tutkimuksen lyhyt esittely sekä näkövammarekisterin tutkimuspäällikkö Matti Ojamon kommenttipuheenvuoro.
Tutkimusta on saatavilla rajoitettu määrä tilaisuudessa ja se on myös tämän viestin liitteenä.
Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
Tarja Huttusen kautta on mahdollista löytää haastateltavia aiheeseen liittyen.
Tarja Huttunen on alun perin tehnyt tutkimuksen opinnäytetyönä Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa Helsingin Diakonia Ammattikorkeakoulussa 2018. Julkaisua varten tutkimusta tarkennettu ja täydennetty. Huttunen on koulutukseltaan diakonissa, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti ja työnohjaaja. Hän on työskennellyt Espoon seurakuntien näkövammaistyössä vuodesta 2003 lähtien. Työnsä kautta hän on hyvin perillä niin vanhusten kuin näkövammaisten arjen kysymyksistä. Tutkimus julkaistaan Näkövammarekisterin julkaisusarjassa.
Lisätietoja
Tarja Huttunen, 040 734 7715, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1