Euroopan parlamentti on huolissaan EU-kansalaisuuden myynnistä ja ehdottaa uusia yhteisiä sääntöjä, joilla puututaan sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjen moniin ongelmiin.
Mepit hyväksyivät keskiviikkona mietinnön, jossa komissiota pyydetään antamaan lainsäädäntöehdotus ennen toimikautensa päättymistä. Maanantain täysistuntokeskustelussa käsiteltiin myös komission, Ranskan, Saksan, Italian, Ison-Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltojen hallitusten sitoutumista rajoittaa hallitusta lähellä olevien varakkaiden venäläisten mahdollisuuksia saada ”kultaisia passeja”. Mietintö aiheesta hyväksyttiin äänin 595 puolesta, 12 vastaan ja 74 tyhjää.
Kielletään kultaiset passit
Parlamentti korostaa, että sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt, joissa kolmansien maiden kansalaiset saavat kansalaisoikeudet rahasummaa vastaan (ns. kultaiset passit), heikentävät EU:n kansalaisuuden perustaa. Parlamentti kuvailee Maltassa, Bulgariassa ja Kyproksessa käytössä olevaa käytäntöä ”vapaamatkustajuudeksi”, sillä jäsenvaltiot myyvät jotakin, jota ei ole koskaan tarkoitettu hyödykkeeksi. Hakemuksia on hyväksytty silloinkin, kun hakijat eivät täytä vaatimuksia, sanovat mepit ja vaativat riskialttiidenjärjestelyjen lakkauttamista.
Pelisääntöjä kultaisille viisumeille
Parlamentti toteaa, että myös sijoittajaviisumeihin eli kultaisiin viisumeihin liittyy riskejä, mutta ne ovat vähemmän vakavia kuin kansalaisuusjärjestelyjen kohdalla. Mepit pyytävät EU:n sääntöjä, joiden avulla voidaan puuttua rahanpesuun, korruptioon ja veropetoksiin, esimerkiksi:
Ei passeja eikä viisumeita venäläisille oligarkeille
Parlamentti pitää tervetulleena tiettyjen jäsenmaiden sitoumusta rajoittaa kansalaisuuden myymistä venäläisille, joilla on sidoksia maan hallitukseen. Mepit vaativat, että EU:n sijoittajaviisumi- ja kansalaisuusjärjestelmät lakkaavat heti hyväksymästä venäläisiä hakijoita. He myös pyytävät EU-maiden hallituksia tutkimaan uudelleen hakemukset viimeisen parin vuoden ajalta ja varmistamaan, etteivät Venäjän kansalaiset, joilla on taloudellisia siteitä Putinin hallintoon, säilytä kansalaisuuttaan tai oleskelulupaansa. Lisäksi mepit pyytävät komissiota kieltämään sijoittajaviisumien myöntämisen venäläisille, joihin kohdistuu EU:n pakotteita.
Hajanainen järjestelmä ja välittäjien rooli
Mepit pitävät valitettavana, ettei nykyjärjestelmässä ole kattavia turvallisuustarkastuksia tai taustaselvityksiä. He katsovat myös, ettei peräkkäisten hakemuksien jättämisen eri jäsenmaissa pitäisi olla mahdollista. Jäsenmaiden ei myöskään pitäisi teettää tarkastuksia yksityisillä, ei-valtiollisilla tahoilla. Parlamentti vaatii, että viisumia vastaan tehdyistä sijoituksista peritään EU-tason maksu, joka olisi tuntuva prosenttiosuus kyseisistä investoinneista. Maksua perittäisiin, kunnes kultaiset passit on lakkautettu. Kultaisista viisumeista maksua perittäisiin toistaiseksi. Parlamentti pyytää myös komissiota painostamaan kolmansia maita, jotka hyötyvät viisumivapaasta matkustamisesta EU:hun, jotta ne toimisivat samoin.
Parlamentti toteaa, että näissä järjestelmissä toimivilta välittäjiltä puuttuu avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Se kehottaa kieltämään välittäjien osallistumisen kansalaisuusjärjestelyihin ja vaatii niiden roolista oleskeluoikeusjärjestelyissä ”tiukkaa ja sitovaa asetusta”, jonka tulisi sisältää seuraamuksia.
Kommentti
Esittelijä Sophia in ‘t Veld (Renew, Alankomaat) totesi seuraavaa: ”Nämä järjestelmät vain tarjoavat takaoven EU:hun hämäräperäisille henkilöille, jotka eivät voi tulla sisään päivänvalossa. On aika sulkea tuo ovi, jotta venäläiset oligarkit ja likaista rahaa omistavat pysyvät poissa. Jäsenmaiden hallitukset ovat kieltäytyneet puuttumasta ongelmaan väittäen, ettei se ole EU-kysymys. Nykyisten tapahtumien valossa ne eivät voi enää välttää tätä kysymystä.”
Seuraavaksi
Komission täytyy valmistella lainsäädäntöaloite tai perustella päätöksensä jättää se tekemättä.
Taustatietoa
Ainakin 130 000 henkilöä on hyötynyt kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyistä EU:ssa vuosina 2011–2019, mikä on tuottanut yli 21,8 miljardin tulot kyseisille maille. Kansalaisuusjärjestelyjä on olemassa Maltassa, Bulgariassa (jossa hallitus on esittänyt lakiehdotuksen järjestelmän lopettamisesta) ja Kyproksella (jossa käsitellään vain ennen marraskuuta 2020 jätettyjä hakemuksia, jotka on maan hallituksen mukaan jo tarkastettu). Kahdessatoista jäsenmaassa on oleskeluoikeusjärjestelmiä, jotka perustuvat erisuuruisiin ja erilaisiin sijoituksiin.
Lisätietoa:
Parlamentin tutkimus: “Avenues for EU action on citizenship and residence by investment schemes - European Added Value Assessment” (21.10.2021)
Parlamentin tutkimus: Lyhyesti: Citizenship and residence by investment schemes (maaliskuu 2022)
Videotallenne täysistuntokeskustelusta (7.3.)
Esittelijä Sophia in ‘t Veldin lehdistötilaisuus Strasbourgissa 9.3.
Video: otteita täysistuntokeskustelusta, lehdistötilaisuudesta ja tuloksista
Yhteystiedot:
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 720 5025
[email protected]
Reeta Niemonen
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 351 0264
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1