Euroopan parlamentti julkaisi tänään kevään 2023 Eurobarometri-tutkimuksen, josta käy ilmi kansalaisten vankka tuki demokratialle ja vahva tietoisuus tulevista EU−vaaleista.
Seuraavat EU-vaalit käydään tasan vuoden kuluttua. Mittarit osoittavat EU-vaalien kiinnostavan ihmisiä aiempaa enemmän: Seuraavista EU-vaaleista on kiinnostunut selvä enemmistö kansalaisista (56 %) eli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018, vuotta ennen edellisiä EU−vaaleja. Suomalaisvastaajista 64 prosenttia kertoo nyt, vuotta ennen, olevansa kiinnostunut kesäkuussa 2024 pidettävistä EU-vaaleista, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 57 prosenttia.
Noin kaksi kolmasosaa (67 %) kaikista vastaajista ja kolme neljäsosaa (75 %) suomalaisvastaajista äänestäisi todennäköisesti, jos EU-vaalit pidettäisiin ensi viikolla. Samaa kysyttiin parlamentin huhtikuussa 2018 teettämässä Eurobarometri-tutkimuksessa. Silloin todennäköisesti äänestäviä koko EU:ssa oli 58 prosenttia ja Suomessa 63 prosenttia. Tämä osoittaa, että tällä hetkellä äänestyshalukkuus vuoden 2024 EU−vaaleissa on korkeampi kuin vastaavana ajankohtana ennen vuoden 2019 EU-vaaleja.
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi tutkimustuloksia: ”Vaaleilla on merkitystä. Äänestämällä voi osoittaa tukea itselle tärkeille aiheille. Kehotan kaikkia, erityisesti nuoria, äänestämään ja vaikuttamaan siihen, millaisessa Euroopassa he haluavat asua.”
Demokratia arvo, jota puolustettava
Vaalit ovat jokaisen demokratian kulmakivi. Myös EU-kansalaiset pitävät demokratiaa tärkeimpänä arvona, jota Euroopan parlamentin on puolustettava: Vastaajista 37 prosenttia pitää demokratian puolustamista ensisijaisena. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja maailmanlaajuisesti (28 %) sekä sanan- ja ajatuksenvapaus (27 %).
Myös suomalaisvastaajat pitävät demokratian puolustamista (49 %) tärkeimpänä arvona, jota Euroopan parlamentin tulisi puolustaa. Seuraavaksi tärkeimpiä puolustettavia arvoja suomalaisvastaajille ovat oikeusvaltioperiaate (38 %) sekä ihmisoikeudet niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti (33 %).
Kaikista vastaajista 54 prosenttia ja suomalaisvastaajista 68 prosenttia on tyytyväisiä siihen, miten demokratia toimii EU:ssa. Kun tarkastellaan demokratian eri osatekijöitä EU:ssa, kansalaiset ovat tyytyväisimpiä vapaisiin ja puolueettomiin vaaleihin (70 % kaikista vastaajista; 84 % suomalaisvastaajista), sananvapauteen (70 % kaikista vastaajista; 83 % suomalaisvastaajista) ja perusoikeuksien kunnioittamiseen (66 % kaikista vastaajista; 85 % suomalaisvastaajista). Tyytymättömimpiä vastaajat ovat sen sijaan erityisesti disinformaation ja korruption torjuntaan sekä siihen, miten poliittiset puolueet huomioivat äänestäjien intressit.
EU:n vaikutus päivittäiseen elämään
Kansalaisten mielestä EU:lla on ollut tällä, neljä vuotta sitten käynnistyneellä vaalikaudella, johtava rooli toinen toistaan seuranneiden kriisien ratkaisemisessa. Valtaosa EU:n kansalaisista on tietoinen siitä, miten EU vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä: Kaikista vastaajista näin kokee noin seitsemän kymmenestä (71 %), ja lähes viidennes (18 %) pitää EU:n toimien vaikutusta ”erittäin suurena”. Suomalaisvastaajista 74 prosenttia kokee, että EU:n toimet vaikuttavat arkielämään. Vastaajista 15 prosenttia pitää EU:n toimien vaikutusta erittäin suurena.
Myös Euroopan parlamentin rooli tiedostetaan: 62 prosenttia kaikista vastaajista ja 85 prosenttia suomalaisvastaajista muistaa kuulleensa lähiaikoina Euroopan parlamentista.
Kiitosta EU:n tuesta Ukrainalle
Tutkimuksesta näkyy, että erityisen tyytyväisiä kansalaiset ovat EU:n Ukrainalle antamaan tukeen: tukitoimiin on tyytyväisiä 69 prosenttia vastaajista. Tyytyväisimpiä ollaan Alankomaissa (90 %), Ruotsissa (87 %), Suomessa (87 %) ja Irlannissa (87 %). Vähiten tyytyväisiä sen sijaan olivat vastaajat Slovakiassa (45 %) ja Kreikassa (48 %).
Tyytyväisyys EU:n toimintaan on suhteellisen suurta myös silloin, kun kyseessä ovat demokraattisten oikeuksien suojelu ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen (64 % kaikista vastaajista ja 73 % suomalaisvastaajista) sekä ulkopolitiikka (54 % kaikista vastaajista ja 68 % suomalaisvastaajista).
Huoli taloudellisesta tilanteesta
Viime vuosien monet kriisit näkyvät selvästi, kun tarkastellaan talouden tilaa ja kansalaisten taloudellista tilannetta. Puolet kaikista vastaajista (50 %) katsoo elintasonsa laskeneen ja odottaa sen laskevan vielä ensi vuonna. Vastaajista 29 prosentilla elintaso ei ole vielä laskenut, mutta he odottavat sen laskevan ensi vuonna. Suomalaisvastaajista 34 prosenttia kertoo elintasonsa laskeneen, minkä lisäksi 30 prosenttia odottaa elintason laskevan ensi vuonna.
Tämä myös lisää konkreettisiin ratkaisuihin kohdistuvia odotuksia: Kaikista vastaajista lähes kaksi kolmasosaa (65 %) on tyytymättömiä siihen, miten heidän kotimaansa on pyrkinyt ratkaisemaan elinkustannuskriisin, ja 57 prosenttia vastaajista puolestaan ei ole tyytyväisiä siihen, mitä EU on tehnyt tilanteen helpottamiseksi. Suomalaisvastaajista 55 prosenttia ei ole tyytyväisiä Suomen hallituksen ratkaisuihin elinkustannuskriisin helpottamiseksi, ja 52 prosenttia puolestaan ei ole tyytyväisiä EU:n toimiin asian ratkaisemiseksi.
Kyselyyn osallistuneet EU-maiden kansalaiset haluavatkin, että Euroopan parlamentti asettaa etusijalle köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan (38 %). Tämän jälkeen tulevat kansanterveys (33 %), ilmastonmuutoksen torjunta (31 %) sekä talouden tukeminen ja uusien työpaikkojen luominen (31 %).
Suomalaisvastaajat nostaisivat etusijalle demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen (46 %), EU:n puolustuksen ja turvallisuuden (40 %), ilmastonmuutoksen torjunnan (35 %) sekä talouden tukemisen ja uusien työpaikkojen luomisen (34%).
Kyselytulokset löytyvät täältä.
Taustaa
Kantar toteutti Euroopan parlamentin teettämän kevään 2023 Eurobarometri-tutkimuksen 2.–26.3. kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kyselytutkimus toteutettiin kasvokkain. Maltalla, Suomessa, Tanskassa ja Tšekissä tehtiin myös videohaastatteluja. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 26 376. Suomessa haastatteluja tehtiin 1 011. Koko EU:n tulokset on painotettu kunkin maan väestön koon mukaan.
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja
puh. 040 720 5025
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1