Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Valtiovarainministeriö

Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Tiedote.
Julkaistu: 20.12.2013 klo 15:39
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

Veroasiat

Ansiotuloverotus vuonna 2014

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 880 eurosta 2 930 euroon ja poistumaprosenttia alennetaan 20 prosentista 19 prosenttiin, mikä keventää pienituloisten verotusta noin 40 eurolla vuodessa.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 970 eurosta 1 010 euroon, kertymäprosenttia korotetaan 7,3 prosentista 7,4 prosenttiin ja poistumaprosenttia korotetaan 1,1 prosentista 1,15 prosenttiin. Muutos lisää käytettävissä olevaa tuloa noin 32 euroa vuodessa palkkatuloa 20 000 – 80 000 euroa ansaitsevilla. Muutos kohdentuisi noin 9 000 – 120 000 euron palkkatuloille. Osana työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyviä valtion toimia valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan 1,5 prosentilla, lukuun ottamatta ylintä tulorajaa.

Vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava vero tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alaraja kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 300 - 24 300 8,00 6,50
24 300 - 39 700 528,00 17,50
39 700 - 71 400 3 223,00 21,50
71 400 - 100 000 10 038,50 29,75
100 000 - 18 547,00 31,75

Veroperustemuutokset keventävät ansiotuloverotusta, mutta kunnallisveron ja lakisääteisten vakuutusmaksujen korotukset saattavat kuitenkin joillakin kiristää verotusta.

Muita muutoksia tuloverotukseen

Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennetaan siten, että vuonna 2014 vähennyskelpoinen määrä on 75 prosenttia. Vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrää alenee edelleen 5 prosentilla, jolloin vähennyskelpoinen määrä on 70 prosenttia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 000 eurosta 2 400 euroon.

Luonnollisen henkilön myydessä maa-alueita kunnalle myyntivoitto on verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa.

Opintolainahyvityksellä korvataan verotuksen kautta nykyisin myönnettävä opintolainavähennys. Opintovelan korkovähennysoikeus poistuu vuoden 2015 alusta.

Kilometrikorvausten vuodelle 2014 aiottua lisäkiristystä 15 000 ajokilometriä ylittävälle osalle ei toteuteta.

Lisätietoja: ylitarkastaja Timo Annala, puh. 02955 30318

Verokortin toimittaminen työnantajalle muuttuu

Vuoden 2014 verokorttia ei tarvitse toimittaa työnantajalle, jos työnantaja saa ennakonpidätystiedot sähköisesti Verohallinnolta. Työnantaja kertoo työntekijälle, tarvitaanko paperinen verokortti. Muutos koskee vain Verohallinnon laskemia perusverokortteja. Palkan muutosverokortit on edelleen toimitettava erikseen työnantajalle.

Lisätietoja: ylitarkastaja Henna Ritari, puh. 02955 30591

Katso-yritystunnistuspalvelun jatko

Laissa säädettyä niin sanottua Katso-yritystunnistuspalvelua koskevaa Verohallinnon määräaikaista tehtävää jatketaan kolmella vuodella.

Lisätietoja: ylitarkastaja Timo Annala p. 02955 30318

Yleisradioveron korottaminen

Henkilön yleisradioveron pienintä maksuun pantavaa määrää korotetaan 50 eurosta 51 euroon ja veron enimmäismäärää 140 eurosta 143 euroon.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen puh. 02955 30239

Muutoksia arvonlisäverotuksessa

Verosta vapautetaan tietyt palvelut, jotka yhteenliittymä myy jäsentensä verotonta tai muuta kuin liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa varten, edellyttäen, että vapautus ei aiheuta kilpailun vääristymää.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, puh. 02955 30238

Yksityinen ammattikorkeakoulu rinnastetaan kiinteistön käyttöoikeuden luovutustilanteissa yliopistolaissa tarkoitettuun yliopistoon.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tuula Karjalainen puh. 02955 30542

Tupakkaveroa korotetaan

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 10 prosenttia. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon. Korotus painottuu lievästi halpahintaisiin tuotteisiin. Korotus nostaa savukkeiden hintoja keskimääräin 7,7 prosenttia eli noin 38 senttiä savukeaskia kohden. Savukkeiksi käärittävän tupakan hinnat nousevat keskimäärin 8,5 prosenttia eli noin 37 senttiä 30 gramman tupakkapussia kohden.

Korotus kasvattaa tupakkaveron tuottoa vuositasolla 50 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: finanssisihteeri Veli Auvinen, puh. 02955 30384

Alkoholin veroa nostetaan

Veronkorotus kohdistetaan eri juomaryhmiin siten, että niiden verorasitus nousee yhtä paljon suhteessa puhtaaseen alkoholiin. Väkevien alkoholijuomien veroa korotetaan noin 5,3 prosenttia, oluen veroa 8,2 prosenttia ja viinien veroa noin 8,6 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveroa korotetaan noin seitsemän prosenttia. Korotuksen vuoksi alkoholijuomien hinnat nousevat keskimäärin 2,3 prosenttia.

Korotuksen arvioidaan kasvattavan alkoholiveron tuottoa vuositasolla 63 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Tanja Nurmi, puh. 02955 30335

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero

Virvoitusjuomien valmistevero porrastetaan kahteen tasoon. Virvoitusjuomien, jotka sisältävät yli 0,5 prosenttia sokeria, valmistevero korotetaan 22 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero säilyy nykyisellään 11 sentissä litralta. Sokeria sisältävien juomajauheiden vero korotetaan 95 sentistä 140 senttiin kilogrammalta. 

Virvoitusjuomien valmisteveron korotus kasvattaa valtion verotuloja vuosittain noin 55 miljoonaa euroa. Koska sokerittomien virvoitusjuomien verotaso säilyy nykyisellään, veronkorotuksen hinta-vaikutus rajoittuu vain sokeripitoisiin virvoitusjuomiin. Virvoitusjuomien hintahaitari on melko suuri, joten veronkorotuksen hintamuutos vaihtelee 3–12 prosentin välillä. Lisäksi mehutiivisteiden hinnat voivat nousta yli 20 prosenttia.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Tanja Nurmi, puh. 02955 30335

Energiaverotusta koskeva lainsäädäntö

Fossiilisen moottoribensiinin hiilidioksidiveroa korotetaan 2,25 senttiä litralta ja fossiilisen dieselöljyn hiilidioksidiveroa 2,71 senttiä litralta. Korotuksen suuruus on noin 5 prosenttia.

Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron korottaminen lisää valtion tuloja vuositasolla noin 115 miljoonaa euroa.

Sähköveroluokan I energiaveroa korotetaan 0,2 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskee kotitalouksia, palveluelinkeinoja ja julkista sektoria. Korotuksen suuruus on noin 12 prosenttia.

Sähköveron korotus lisää verotuottoa vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa.

Maataloudessa käytetyistä polttoaineista maksettava veronpalautus rajataan koskemaan energiasisältöveron osuutta sen suuruisena kuin siitä säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa. Kasvihuoneviljelijöiden ja muiden maatalousyrittäjien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sähköstä palautettavaa veroa korotetaan sähköveroon tehtävää korotusta vastaavasti 1,2 senttiin kilowattitunnilta.

Vuonna 2013 maatalouden veronpalautuksen määrä on noin 50 miljoonaa euroa ja vuodesta 2014 lukien noin 30 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248

Konesalien sähköverotuki

Sähköverotuksen rakennetta muutetaan siten, että teollisuuden, kaivostoiminnan ja maatalouden lisäksi myös konesaleissa kulutetusta sähköstä kannetaan alennettu, sähköveroluokan II mukainen vero. Alennuksen saamiseksi konesalitoiminnan tulee olla toiminnanharjoittajan pääasiallista liike-toimintaa ja lisäksi konesalin kokonaistehon tulee olla vähintään viisi megawattia. Konesalitoiminnan kasvun laajuudesta riippuen muutos tarkoittaa arviolta 10 miljoonan euron suuruista vuotuista sähköverotukea konesaleille.

 

Verotuki saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen kun komission valtiontukiluvan käsittely päättyy. Tukea sovelletaan sähköön, joka on käytetty lain tultua voimaan. 

Lisätietoja: hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191

Lähdeverolaki (rajoitetusti verovelvolliset)

Lähdeverolaki muuttuu siten, että rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa ansiotuloa voidaan verottaa verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Verotusmenettelystä annetun lain mukainen verotus koskee rajoitetusti verovelvollisia, jotka asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa taikka valtiossa tai alueella, jota koskee sopimus virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa, tai jotka ovat tutkijadirektiivissä tarkoitetun oleskeluluvan haltijoita.

Ansiotulo verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä, jos rajoitetusti verovelvollinen esittää tarvittavat selvitykset tuloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä. Nykyisiä ansiotulosta perittävää lähdeveroa (35 %) koskevia säännöksiä ei muuteta, sillä ne tulevat edelleen sovellettaviksi, jos verovelvollinen ei hae verotusmenettelystä annetun lain mukaan laskettua verokorttia tai muuten ilmaise tahtoaan verotuksen toimittamisesta verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä.

Määritettäessä Suomesta saadusta tulosta menevää veroa huomioon otetaan myös palkka, eläke ja sosiaaliturvaan perustuva suoritus, joka on saatu muualta kuin Suomesta ja joka on verovelvollisen asuinvaltiossa veronalaista tuloa. Lisäksi huomioon otetaan edellä mainitut tulot, jotka on saatu Suomesta ja joiden verottamisen verosopimus estää.

Lähdeverotusta sovellettaessa rajoitetusti verovelvollisille maksetut matkakustannusten korvaukset samoin kuin merityötuloa saavan korvaukset ovat tuloverolaissa säädetyllä tavalla verosta vapaita.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén, puh. 02955 30163

Yritys- ja pääomatuloverotuksen muutokset

Yhteisöverokanta alenee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Pääomatulosta suoritettavan korkeamman verokannan, 32 prosenttia, soveltamisen rajaa lasketaan nykyisestä 50 000 eurosta 40 000 euroon.

 

Luonnollisen henkilön listatusta yhtiöstä saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääoma-tuloa. Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Euromääräisen rajan ylittävältä osalta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävältä osalta osingosta on 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa.

Yhteisön saama osinko on verovapaata tuloa, jos osinko on saatu kotimaiselta yhteisöltä tai ns. emo-tytäryhtiödirektiivissä tarkoitetulta ulkomaiselta yhtiöltä. Euroopan talousalueen valtiossa asuvalta muulta yhteisöltä kuin emo-tytäryhtiödirektiivissä mainitulta yhtiöltä saatu osinko on tietyin edellytyksin verovapaa. Osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista tuloa, jos osinkoa jakava yhteisö on listattu yhtiö ja osingonsaaja listaamaton yhtiö, joka ei omista osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään 10 prosenttia osinkoa jakavan yhtiön pääomasta. Osinko on kokonaan veronalaista tuloa myös silloin, kun osinko on saatu muualta kuin ETA-valtiosta.

Maatalouteen kuuluvien sekä luonnollisen henkilön elinkeinotoimintaan kuuluvien julkisesti noteeratun yhtiön maksamien osinkojen veronalainen osa on 85 prosenttia ja muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamien osinkojen veronalainen osa 75 prosenttia.

Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona. Listaamattoman yhtiön varojenjako rinnastetaan kuitenkin luovutukseen, jos pääomasijoituksen tekemisestä on kulunut enintään kymmenen vuotta. Varojenjakoa koskevaa sääntelyä sovel-letaan listaamattomasta yhtiöstä saatuun varojenjakoon ensimmäisen kerran vuonna 2016 jos pääomansijoitus on tehty ennen vuotta 2014.

Rajoitetusti verovelvollisten verotuksessa on otettu huomioon kansalliseen pääomatuloveroveron progressioon ja kansalliseen yhteisöjen tuloveroprosenttiin tehdyt muutokset tekemällä vastaavat muutokset eräisiin näiden verovelvollisten saamiin tuloihin sovellettaviin verokantoihin. Lisäksi rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa osinkoa koskevaa sääntelyä sovellettaisiin myös osinkona pidettävään vapaan oman rahastosta saatuun varojenjakoon.

Edustusmenoja ei voi enää vähentää verotuksessa.

 

Yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että vähennyskelpoisten korkojen enimmäismäärä alenee 30 prosentista 25 prosenttiin ja prosenttiosuuden laskentapohjaan lisättävistä eristä poistetaan rahoitus-omaisuuden menetykset ja arvonmuutokset.

Työnantajan on mahdollista saada verotuksessa lisävähennys työntekijöiden ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta.  Ns. koulutusvähennys määräytyy koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden ja yrityksen keskimääräisen päiväpalkan perusteella.

Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 - 2015 annetun lain sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevan lain voimassaoloaikaa lyhennetään koskemaan vain vuosia 2013 ja 2014.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398

Kiinteistöverotus

Rakennusten verotusarvot nousevat, kun niiden perusteena olevia jälleenhankinta-arvoja korotetaan 7,14 prosentilla. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 70 prosenttiin 80 prosentista. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan koko maassa noin 4 prosentilla. Lisäksi maapohjien aluehinnan vähimmäisarvoksi tulee yksi euro neliömetriltä. Kiristykset kohdistuvat tasaisesti koko maahan ja eri verovelvollisille, joita ovat yksityiset kotitaloudet, yritykset ja muut yhteisöt.

Pääkaupunkiseudun kunnissa rakentamattoman rakennusmaan veroprosentin tulee olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kunnassa sovellettu yleinen kiinteistöveroprosentti. Korotuksen piiriin kuuluvat myös saman omistajan asuttaman asuinpaikan viereinen rakennuspaikka.

Tuulivoimaloihin liittyvien rakennusten ja rakennelmien kiinteistöverotusta kiristetään siten, että vuotuinen ikäalennus on 2,5 prosenttia ja ikäalennusten vuosittain kertyvä enimmäismäärä on 40 prosenttia. 

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239

Kunta-asiat

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 29,57 prosenttiin

Eduskunta on hyväksynyt lain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (vahvistetaan 30.12.2013). Muutokset merkitsevät, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan 29,57 prosentiksi valtionosuusvähennyksen sekä valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun yhteisvaikutuksen perusteella.

 

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionosuuksin 8,6 miljardilla eurolla vuonna 2014, mikä on noin 65 miljoona euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä.

Valtionosuuksia alentaa erityisesti hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 362 miljoonan euron vähennys, joka pienentää valtionosuuksia 67 euroa asukasta kohti kaikissa kunnissa. Vähennys toteutetaan alentamalla kuntien valtionosuusprosenttia 1,43 % -yksiköllä. Lisäksi valtionosuuksien tasoa alentavat muutamat tehtävien siirrot sekä lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvä siirto.

Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat erityisesti indeksikorotus 119 miljoonalla eurolla sekä jäteveron tuottoa vastaava 70 miljoonan euron valtionosuuden korotus. Uudet tai laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuuksia hieman yli 50 miljoona euroa. Näiden lisäksi asukasluvun, ikärakenteen sekä määräytymistekijöiden muutosten perusteella valtionosuudet lisääntyvät yhteensä noin 81 miljoonalla eurolla.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2013 verrattuna nettomääräisesti 257 miljoonalla eurolla.

Päätökset kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto tekee päätökset vuoden 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä kotikuntakorvausten perusosista joulukuun 2013 loppuun mennessä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskentaperusteina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetukseen ja yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuus sisältää yleisen osan, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosan, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset sekä vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksen.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionosuuksien maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain kuukauden 11. päivään mennessä. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ja kotikuntakorvaustulojen saajina on 304 kuntaa ja 98 muuta perusopetuksen järjestäjää.

Valtion työmarkkinalaitos

Uusi yhteistoimintalaki valtiolle

Uusi laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa tulee voimaan 1.1.2014 ja kumoaa voimassa olevan samannimisen lain. Lailla uudistetaan ja selkeytetään yhteistoimintaa ohjaavien säännösten rakennetta sekä valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja ja sisältöä.

Lailla vähennetään yhteistoimintaa koskevien eritasoisten sopimusten määrää sisällyttämällä lakiin merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset, jotka koskevat koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa.

Laissa korostetaan työelämän laadun ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämistä yhteistoiminnan kautta. Myös henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksiin niiden valmisteluvaiheessa lisätään.  Merkittäviä uudistuksia ovat myös välittömän yhteistoiminnan ja työnantajan uudelleentyöllistymistä tukevan toimenpidevelvoitteen saattaminen lain tasolle sekä työnantajan tiedonanto- ja selvitysvelvollisuuden selkeyttäminen. Myös hyvityksen määräytymistä, henkilöstön lomauttamista, osa-aikaistamista ja irtisanomista koskevaa neuvotteluaikaa, henkilöstösuunnittelua ja alihankintatyöstä annettavia tietoja koskevia säännöksiä uudistetaan. Lailla säädetään myös yhteistoiminnan arvioinnin ja valvonnan toteuttamisesta.

Aluehallinto

Muutoksia aluehallintovirastojen tehtävissä ja organisaatiossa

Aiemmin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa hoidetut kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät ja oppilaitosrakentamistehtävät sekä niitä hoitanut henkilöstö siirtyvät 1.1.2014 lukien aluehallintovirastoihin. Jokaiseen aluehallintovirastoon perustetaan uusi opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, jolla hoidetaan ELY-keskuksista siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtävät sekä aluehallintovirastoissa jo nykyisin hoidettavat opetus- ja muun sivistystoimen sekä lasten päivähoitotoimen tehtävät.

 

Samanaikaisesti aluehallintovirastojen poliisitoimen vastuualueet lakkaavat. Poliisin tehtävien uudelleenjärjestely on osa poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmannen vaiheen toteutusta. Aluehallintovirastoille kuuluvat alueellisen varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamistehtävät sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämistehtävät aluehallintovirasto hoitaa vastaisuudessa yhteistyössä paikallisten poliisilaitosten kanssa.

Vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista annetun lain mukaisten aukioloaikojen poikkeuslupien käsittely keskitetään valtakunnallisesti Lapin aluehallintovirastoon.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki, puh. 02955 30129

Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut

Uusi palvelukeskus perustetaan vuoden alussa

Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä tulee voimaan 1.1.2014. Samaan aikaan perustetaan valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottava palvelukeskus.

Vuoden alusta astuu voimaan myös valtiovarainministeriön päätös, jonka mukaan palvelukeskuksen päätoimipaikaksi tulee Jyväskylä. Hankkeen esitys palvelukeskuksen nimeksi on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, mutta nimi säädetään myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

Palvelukeskus aloittaa toimintansa heti, kun käynnistysvaiheen määräaikainen johto on valittu. Varsinainen palvelutuotanto alkaa, kun ensimmäiset toimintosiirrot on tehty.

Lisätietoja hankkeesta: www.vm.fi/tori

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs