Jemenin väkivaltaisella konfliktilla on ollut vakavia seurauksia lasten mielenterveydelle, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa kyselytutkimuksessa. Suuri osa lapsista kokee pelkoa ja turvattomuutta. Koronaviruksen odotetaan pahentavan tilannetta entisestään.
Viisi vuotta kestäneellä konfliktilla on ollut tuhoisa vaikutus kokonaiselle sukupolvelle lapsia. Monet ovat ajautuneet masennuksen partaalle, todetaan Pelastakaa Lasten tuoreessa selvityksessä.
Useampi kuin joka toinen tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoo olevansa surullinen ja masentunut, heistä enemmän kuin joka kymmenes jatkuvasti. Selvitys julkaistaan hetkellä, jolloin maassa pelätään koronavirusepidemian puhkeamista. Sodan vuoksi heikentyneeseen terveydenhuoltoon ja avustustyöhön kohdistuvat paineet lisääntyisivät merkittävästi, mikäli virus leviäisi maassa.
Pelastakaa Lasten tutkimus tuo esiin seuraukset siitä, että lapset elävät jatkuvan väkivallan, ilmaiskujen, pommitusten ja tarkka-ampujien uhan alla. Noin joka viides haastatelluista lapsista kertoo olevansa aina peloissaan. Kaikista lapsista yli puolet (52%) kokee, ettei ole ikinä turvassa ollessaan vanhemmistaan erossa. Hieman suurempi osa lapsista (56%) sanoo, ettei tunne oloaan turvalliseksi kävellessään yksin.
Pelastakaa Lasten selvitys on mittavin tällä viikolla viisi vuotta kestäneen sodan aikana tehty lasten mielenterveyteen liittyvä kyselytutkimus. Kyselyyn osallistui yli 1250 13–17-vuotiasta lasta ja huoltajaa.
Haastatelluista lapsista monet kertovat ahdistukseen viittaavista oireista, kuten sykkeen noususta, vatsakivuista ja hikoilevista kämmenistä tai siitä, että he tuntevat olonsa huteraksi pelätessään.
– Juoksimme ulos koko perhe – kaikki juoksivat henkensä edestä päästääkseen pommituksesta alta pois. Siinä tilanteessa unohdimme yhden serkuistani, kertoo neljätoistavuotias Eyad*.
Sa'dan kaupungista kotoisin oleva Eyad, menetti toisen silmänsä ilmaiskussa. Poika tykkää pelata koripalloa, koska tämä auttaa häntä lievittämään ahdistustaan.
– Minusta on tullut laiska. En halua opiskella ja tunnen itseni koko ajan väsyneeksi, kuolleeksi. Voi sanoa, että menetin toivoni. Kun olimme nuoria, ennen ilmaiskujen alkamista, kaikki lapset kokoontuivat yhteen laulamaan ‘lentokone lentää, lentävä kone’ aina kuin näimme lentokoneen. Nyt ilmaiskujen jälkeen pelkäämme tätä hyvin paljon, sanoo Eyad.
Lapset kärsivät konfliktista eniten
Vuoden 2017 joulukuun jälkeen vähintään 2047 lasta on tapettu tai vammautettu. Maan lapsista noin 10,3 miljoonalla ei ole varmuutta riittävästä ravinnosta. Näistä lapsista 2,1 miljoonaa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja kaksi miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan. Jemenin humanitaarisen avun terveysklusteri arvioi, että lähes 1,2 miljoonaa lasta on viimeisen kolmen vuoden aikana sairastunut koleraan, kurkkumätään tai denguekuumeeseen. Pelastakaa Lapset varoittaa, että mahdollisuudet toimia tehokkaasti koronavirusta vastaan ovat heikot Jemenissä. Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja avustustyöhön kohdistuvat paineet lisääntyisivät merkittävästi, mikäli virustapauksia todettaisiin maassa.
– Elämäni on muuttunut veljieni kuoleman jälkeen. Olen surullinen, kun muistelen heitä. Jotta saisin muuta ajateltavaa, menen ulos leikkimään tai tekemän jotain muuta. Ilmaiskujen takia lapset surevat veljiään, isiään ja äitejään kaikkialla Jemenissä, sanoo 10-vuotias Abed* Sa'dan kapupungista.
Abed menetti kaksi veljeään ilmaiskussa, joka kohdistui sairaalaan, jossa hänen isänsä on töissä.
Lapset tarvitsevat paikkoja, joissa he voivat tuntea olevansa turvassa ja joissa he voivat rentoutua. Pitkittyneestä ja jatkuvasta stressistä voi seurata myös kroonisia fyysisiä ja mielenterveydellisiä haittoja ja sairauksia. Mikäli lasten mielenterveydellisiin tarpeisiin ei vastata, voivat seuraukset olla pitkäkestoiset ja tulevat koskemaan kokonaista sukupolvea.
Viimeisimpien tietojen mukaan Jemenissä on vain kaksi lastenpsykiatria ja mielenterveyshoitajia on yksi 300 000 ihmistä kohden. Lasten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan lisää rahoitusta mielenterveystyöhön ja asiantuntemuksen lisäämiseksi.
Rauhanomainen ratkaisu on ainoa tie eteenpäin
Pelastakaa Lapset kehottaa konfliktin osapuolia toimimaan väkivallan lopettamiseksi ja rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi.
– Kansainvälisen yhteisön muiden jäsenten on tehtävä kaikkensa edistääkseen poliittista vuoropuhelua ja sotivien osapuolten sitoutumista rauhanprosessiin. Koronaviruksen muodostama uhka vain korostaa tärkeyttä saada vihollisuudet loppumaan välittömästi, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.
– Suomen hallituksen aiemmin tässä kuussa tekemä päätös jatkaa sotatarvikkeiden vientiä Arabiemiraatteihin, ei edistä rauhanomaisen ratkaisun löytymistä Jemenin tilanteeseen. Pidämme synkkänä viestinä hallituksen päätöstä pyörtää Suomen asevientikielto Jemenissä sotivan liittouman tärkeimmille valtioille. Myös Suomen on kannettava vastuunsa ja olla ruokkimatta konfliktia edes epäsuorasti.
– Inhimilliset kärsimykset ovat jatkuneet Jemenissä jo viisi vuotta. Monet lapset ovat liian peloissaan leikkiäkseen ulkona. He kastelevat sänkynsä kuullessaan yläpuolella lentäviä koneita tai putoavia pommeja. Tämä on sota lapsia vastaan, ja sen pitää loppua, toteaa Laakso.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi
----------------------------------------------------------------------
Toimituksille tiedoksi
Lisätietoja: Tapio Laakso, vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset, 050 325 0074, tapio.laakso (at) pelastakaalapset.fi / Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset ry, 050 433 1438, max.holm (at) pelastakaalapset.fi
”Jokainen sota on sota lapsia vastaan” – Eglantyne Jebb, Pelastakaa Lapset -liikkeen perustaja
Maailmanlaajuinen Pelastakaa Lapset perustettiin 100 vuotta sitten auttamaan sodan seurauksista kärsiviä lapsia. Juhlavuonna käynnistetyn Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan tavoitteena on varmistaa, että kauhujen keskelle joutuneet lapset saisivat tarvitsemaansa suojelua, oikeutta ja apua. www.pelastakaalapset.fi/loppusodallelapsiavastaan
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1