Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Sara Heinämaa tutkii parhaillaan vihapuhetta ja rasismia Jean-Paul Sartren Juutalaiskysymys-teoksen kautta. – Vihapuhe on Sartren analyysin mukaan antidemokraattinen toimintatapa ja väline, ei suinkaan tunteen ilmaisu, Heinämaa toteaa.
Vihapuheen päätarkoitus ei ole vain ihmisten tai joidenkin ihmisryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien, seksuaalisten vähemmistöjen tai köyhälistön häpäiseminen, vaan päämääränä on avoimen demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon periaatteiden horjuttaminen.
Kyse on pikemminkin demokraattisen politiikan perustan murtamisesta kuin poliittisesta ääri-ilmiöstä. Päämääränä on korvata yhteinen julkinen päätöksenteko pelkällä sosiaalisella hallinnalla.
Sartre analysoi, miten erilaiset tunteet toimivat rasismissa ja sen vastaisessa liikehdinnässä. Näitä tunteita ovat pelko, viha, inho, ylpeys ja halu. Rasistinen toimija nauttii sellaisista negatiivisista tunteista kuten viha ja halveksunta. Mutta hän ei toimi näiden tunteiden vallassa vaan päinvastoin leikittelee tunteilla. Hän ilmaisee niitä näennäisen hillittöminä mutta tosiasiassa kontrolloiden.
Rasistinen henkilö jäljittelee hillitöntä vihaa, ärtymystä ja halveksuntaa herättääkseen pelkoa. Pelon lietsonta on oleellista siitä syystä, että se salpaa järkiperäisen harkinnan, keskustelun ja päätöksenteon.
Pelottelija toimii kuin itsensäpaljastaja
Heinämaa korostaa, että vihapuheeseen tulee vastata tinkimättä poliittisen keskustelun periaatteista. Vuoropuheluun tulee ryhtyä päättäväisesti, eikä pelottelijan eleiden saa antaa aiheuttaa tunnevaltaista kauhistusta. Pelottelija toimii nimittäin kuin itsensäpaljastaja: kaikki kauhistus ja paheksunta kiihottaa häntä ja motivoi uusiin hyökkääviin eleisiin.
Pelottelijan päämäärät ja hänen käyttämänsä keinot on todettava niitä kavahtamatta. Tarjottu antidemokraattinen vaihtoehto – oli se sitten totalitarismi, fasismi, kommunismi, anarkismi, teokratia tai teknokratia – on asetettava yhteisen harkinnan alaiseksi ja sitä on tutkittava yhtenä mahdollisuutena muiden rinnalla. Kysymys kuuluu, kuinka hyviä perusteita huutaja kykenee esittämään suosimansa yhteiskuntajärjestyksen tai maailmanjärjestyksen tueksi. Kiroukset ja uhkaavat eleet eivät nimittäin kelpaa perusteiksi.
Akatemiaprofessorihanke avaa syrjäytymisen mekanismeja
Filosofian professori Sara Heinämaa on aloittanut vuoden alussa akatemiaprofessorina. Siihen liittyvä viisivuotinen tutkimushanke Marginalization and Experience: Phenomenological Analyses of Normality and Abnormality (MEPA) kehittää fenomenologista teoriaa kokemuksen normaaliudesta ja epänormaaliudesta valaistakseen sosiaalisen syrjäytymisen mekanismeja.
Tutkimus osoittaa, että esikielelliset keholliset kokemukset ja tunnekokemukset ovat ratkaisevia kaikissa sosiaalisissa prosesseissa, joissa ihmisten väliset kulttuuriset erot muodostuvat väkivaltaisiksi vastakkaisuuksiksi ja joissa eroja lievennetään syrjäyttämällä ja sulkemalla yhteisön ulkopuolelle yksilöitä ja kokonaisia ihmisryhmiä.
Tutkimuksen metodiset lähtökohdat ovat kehollisuuden ja intersubjektiivisuuden nykyfenomenologiassa. Tämän lisäksi hanke hyödyntää normien ja normatiivisuuden filosofiaa, filosofisia tunneteorioita, analyyseja ns. eksistentiaalisista tunteista, kuten inho ja ahdistus sekä sosiaalisista tunteista kuten häpeä, kateus ja syyllisyys. Tutkimukselle ovat hyödyllisiä myös yhteisöllisyyden fenomenologian ja poliittisen fenomenologian viimeisimmät tulokset.
Viisivuotisessa hankkeessa tulee työskentelemään 3–5 tutkijaa eripituisilla tutkimusjaksoilla. Rekrytoinnit ovat vielä kesken. Ryhmästä muodostuu monitieteinen, mutta kokemuspohjaiseen fenomenologiseen filosofiaan syvällisesti perehtynyt tutkimusyksikkö.
Lisätietoja:
Sara Heinämaa, puh. +358408054903, [email protected]
tiedottaja Anitta Kananen [email protected], puh. +358 40 805 4142
Liitteet: Sara Heinämaa, kuvaaja Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1