Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Venäjän modernisaation valinnat uuden huippuyksikön tutkimuskohteena

Suomen Akatemia

Venäjän modernisaation valinnat uuden huippuyksikön tutkimuskohteena

Tiedote.
Julkaistu: 10.01.2012 klo 10:01
Julkaisija: Suomen Akatemia

Venäjän demokratian ja uudistamisen haasteita tutkitaan Suomen Akatemian Suomalaisessa Venäjän tutkimuksen huippuyksikössä – Venäjän modernisaation valinnat. Huippuyksikkö tutkii Venäjän nykyisen kehityksen suuria haasteita ja niiden ratkaisemisen edellytyksiä.

Huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen kertoo, että huippuyksikön tutkimusohjelmassa paneudutaan viiteen Venäjän tärkeimpään haasteeseen:

1. Talouden rakenteen modernisointi monipuolistamalla talous tuotantorakenne nykyisestä energiatuotantoon perustuvasta tuotantorakenteesta.

2. Venäjän poliittinen järjestelmä on autoritaaristen käytäntöjen ja muodollisen demokratian hybridi, jonka haavoittuvaisuus on tullut viimeksi näkyviin duuman vaalien jälkeisessä kuohunnassa.

3. Venäjän hyvinvointivaltion instituutiot ovat heikkoja eikä hyvinvointivaltion malliin liittyviä suuria linjoja ole päätetty. Erityisen suuret sosiaali- ja terveysalan ongelmat ovat Venäjällä edelleen suurelta osin ratkaisematta.

4. Ulkopolitiikassa Venäjä pelaa montaa peliä. Kylmän sodan kaltainen liittoutuminen on idulla Kollektiivisessa turvallisuusorganisaatiossa ja Shanghai-yhteistyössä. Venäjä rakentaa myös omaa etupiiriään suurvaltana samalla kun se integroituu yhä tiiviimmin Euroopan taloudellisiin rakenteisiin.

5. Neuvostoliiton jälkeen Venäjän kulttuurista identiteettiä rakennetaan katsomalla sekä tulevaisuuteen että menneisyyteen. Modernien arvojen ohella perinteinen uskonto vahvistuu ja monet neuvostoajan pimeät puolet, kuten pyrkimys todellisuuden jatkuvaan demonisointiin ja syyllisten etsimiseen jatkavat olemassaoloaan.

Mikään näistä haasteista ei ole yksinkertaisesti ratkaistavissa. Toisaalta tilanne on edelleen myös hyvin avoin. Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö haastaa niin venäläiset kuin läntisetkin vallitsevat suuntaukset. Niissä Venäjä on yleensä nähty liian ennalta määrättynä, eikä valintojen ja toimijoiden roolia osata analysoida.

 

Vallan oikeutus haasteena

Aleksanteri-instituutin varajohtaja, professori Markku Kangaspuro korostaa Venäjän poliittisen järjestelmän rakenteellista ongelmaa. Venäläinen demokratia konkretisoituu kansanedustuslaitos duuman, hallituksen ja presidentin suhteiden voimatasapainossa. Jos duuma ei hyväksy presidentin hallituksen politiikkaa tai sen ministereitä, duuma hajotetaan ja järjestetään uudet vaalit. Se on uhka, jota useimmat kansanedustajat ja puolueet eivät ole valmiit kohtamaan. Listavaali, jossa läpi menevät ovat puolueen johdon valitsemia, yhdistettynä Venäjän korkeaan äänikynnykseen, tuottaa duuman edustajiksi jo valmiiksi ylhäältäpäin valikoidun joukon poliitikkoja.

Venäläinen demokratia on klassisessa mielessä vallankäyttöä, jossa ei edes ole tarkoitus jakaa valtaa vaan legitimoida se äänestämiseksi typistetyllä, demokratiaksi kutsutulla proseduurilla, Kangaspuro määrittelee. Tulos on kahtalainen. Yhtäältä presidentillinen demokratia, presidentin hallitus ja listavaali tuottavat poliittiseen vallankäyttöön vallan jatkuvuuden mielessä maksimaalisen määrän vakautta, aivan niin kuin on tarkoituskin.

Järjestelmän heikkous on kuitenkin sen vaihtoehdottomuus, joka voi johtaa yhteiskunnalliseen pysähtyneisyyteen. Vakauden ylläpitämisestä tulee itseisarvo. Kasautuviin ongelmiin ei löydetä ratkaisuja vaihtoehtojen puuttuessa. Samalla vallan jatkuvuuden korostaminen tuottaa sen legitimaation ongelman. Kun ei ole vaihtoehtoja, äänestämisestä tulee ritualisoitunutta demokratiaa, joka ei täytä tehtäväänsä enää edes vallan legitimoimiseksi.

Suomen Akatemian Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö – Venäjän modernisaation valinnat on juuri aloittanut toimintansa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Huippuyksikön johtajana toimii Kivinen ja varajohtajana professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta. Yhteensä viidestä tutkimusklusterista muodostuvan huippuyksikön muina klusterin vetäjinä toimivat yksikön johtajien lisäksi Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki, Tampereen yliopiston Jean Monet professori Pami Aalto ja Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gel’man. Yhteensä viiteen klusteriin kuuluu 22 tutkimushanketta, joista osassa työskentelee useampia tutkijoita.

 

Lisätietoja:

• Markku Kivinen, Suomen Akatemian Venäjä-tutkimuksen huippuyksikkö,

Aleksanteri-instituutti, p. 09 191 23654, mp. 050 563 6309,

sp. markku.kivinen@helsinki.fi

• Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti, p. 09 191 23650, mp. 050 522 3393

sp. markku.kangaspuro@helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä

Viestintäharjoittelija Eetu Lehto

p. 09 7748 8201

mp. 040 0206756

sp. eetu.lehto@aka.fi

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs