Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Väitöstutkimus: Naisen työpaikan menetys vähentää syntyvyyttä

VATT

Väitöstutkimus: Naisen työpaikan menetys vähentää syntyvyyttä

Tiedote.
Julkaistu: 04.02.2015 klo 12:36
Julkaisija: VATT

Työpaikan menetykset 1990-luvun lamassa vähensivät syntyvyyttä pysyvästi. 100 irtisanottua naista kohden syntyi 3 lasta vähemmän kuin saman ikäisille, yhtä koulutetuille ja samalla toimialalla työskenteleville naisille, selviää KTM Jenni Kellokummun tuoreesta väitöstutkimuksesta. Tämä vastaa 1,85 %:n vähennystä syntyvyydessä.

Vaikutus oli vielä suurempi korkeasti koulutetuille ja hyvätuloisille naisille: heille syntyi 5 lasta vähemmän jokaista 100 irtisanottua naista kohden eli syntyvyys aleni 2,6 %.

Miehen työpaikan menetys ei vaikuttanut perheiden lastenhankintapäätöksiin, vaikka miehen työpaikan menetys johti yleensä suurempaan ja pysyvään perheen tulojen menetykseen. Ainoastaan niissä perheissä, joissa pitkään työskennelleiden ja vähemmän koulutettujen miesten työpaikan menetys aiheutti huomattavan loven perheen tuloihin, myös miehen työpaikan menetyksellä oli negatiivinen vaikutus syntyvyyteen.

“Näyttää siltä, että tulot eivät ole päätekijä, kun tehdään päätös lasten hankkimisesta”, Kellokumpu sanoo. “Naisilla omaan uraan ja työllistymiseen liittyvillä näkökohdilla voi olla enemmän merkitystä kuin tuloilla.”

Tuloshokin vaikutusta sekä lastenhankinnan ajoitukseen että lasten lopulliseen määrään tutkittiin niissä perheissä, joissa toinen vanhemmista menetti työpaikkansa 1990-luvun lamassa, joko toimipaikan lakkautuksessa tai joukkoirtisanomisessa. Kellokumpu kirjoitti artikkelin yhdessä tutkija Kristiina Huttusen kanssa.

Lapsilla positiivinen vaikutus tuloihin ja terveyteen

Kellokumpu tutki väitöskirjassaan myös vanhempien ansioiden kehitystä ja työllistymistä ennen nykyistä kotihoidontukijärjestelmää. Tulosten mukaan äidiksi tulleet ansaitsivat elinaikanansa 30–40 % enemmän kuin lapsettomat naiset, vaikka ansiot olivat samaa suuruusluokkaa ennen lasten syntymää. Myös isät ansaitsivat lapsettomia miehiä enemmän, mutta tämä trendi oli havaittavissa jo ennen lasten syntymää.

Merkittävä syy näin suureen vaikutukseen elinkaariansioissa on äitien ja isien parempi työllisyys verrattuna lapsettomiin naisiin ja miehiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 1944–1950 syntyneitä samaa sukupuolta olevia kaksosia, jolloin sellaiset ansioihin vaikuttavat tekijät kuin synnynnäinen kyvykkyys ja perhetausta voidaan erottaa lasten vaikutuksesta. Näiden henkilöiden tuloja, työllisyyttä ja terveyttä seurattiin 1970-luvulta 2000-luvun puoliväliin asti.

"Tulojen lisäksi lapsilla näyttää olevan positiivinen vaikutus terveyteen," Kellokumpu sanoo. "Lisäksi perheelliset selvisivät työllisyyden ja tulojen näkökulmasta 1990-luvun lamasta paremmin kuin lapsettomat miehet ja naiset."

Äitien työllistyminen vaikeutunut 2000-luvulla

Työn tarjontaa koskevassa artikkelissa käsitellään äitien ja isien työllisyyttä sinä aikana kun kotihoidontukijärjestelmä ja vanhempainvapaan isäkuukausi ovat olleet voimassa. Tulosten mukaan naisten on vaikeampi työllistyä heidän saatuaan lapsia, varsinkin kolmannen lapsen jälkeen. Isien  työllisyyteen lapsilla ei ollut vaikutusta.

"Yksi mahdollinen syy tähän on se, että ilman voimassa olevaa työsuhdetta kotihoidontuella lapsia hoitaneet äidit joutuvat kilpailemaan samoista työpaikoista sellaisten hakijoiden kanssa, jotka eivät ole olleet perhevapailla. "

Lasten vaikutus työn tarjontaan syntymää seuraavina vuosina arvioidaan hyödyntämällä perhekoon satunnaista vaihtelua. Vaihtelu johtuu vanhempien mieltymyksistä saada sekä tyttöjä että poikia: ne perheet, joissa kaksi ensimmäistä lasta ovat samaa sukupuolta, todennäköisemmin hankkivat vielä yhden lapsen kuin vanhemmat, joiden kaksi ensimmäistä lasta ovat eri sukupuolta. Tutkimuksessa huomioitiin myös sellaiset ansioihin ja työllisyyteen vaikuttavat seikat kuin vanhempien ikä ja koulutus.

KTM Jenni Kellokumpu valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2006. Hän on työskennellyt Palkansaajien tutkimuslaitoksessa, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Nykyisin hän toimii erityisasiantuntijana valtiovarainministeriössä.

Jenni Kellokumpu väittelee 6.2.2015 klo 14 (Economicumin luentosali, Arkadiankatu 7, 00101 Helsinki)

Lisätietoja: Jenni Kellokumpu, jenni.kellokumpu@vm.fi, 0295 530 503

Väitöskirja ”Essays on work and fertility” on julkaistu VATT Julkaisut -sarjassa ja se löytyy osoitteesta http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/996

 

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö, joka tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoehtoja koskevan keskustelun tueksi.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs