Ukraina kriisissä – eurooppalainen arabikevät?

Hengästyttävään tahtiin tulviva uutisvirta Ukrainasta on saanut ihmiset hämmästyneen epäuskon ja huolestuneisuuden valtaan. Miten tällaisia laittomuuksia voi tapahtua tämän päivän Euroopassa? Mitä seuraavaksi on odotettavissa?  "Kansainvälinen laki on hyödyllinen lähtökohta konfliktin pitkän tähtäimen ratkaisua rakennettaessa", toteaa Suomen Akatemian Martti Ahtisaari -akatemiaprofessori Jan Klabbers.

"Totta on, että kaikki tämä rikkoo kansainvälistä lakia, mutta kriisien keskellä lain mahdollisuudet ovat rajalliset", sanoo Klabbers. 

"Vladimir Putinin äskettäin pitämä puhe Venäjän duumalle sisälsi masentavan paljon aineksia, joilla suurvaltojen johtajat aina perustelevat kyseenalaisia toimiaan. Vastaavia tilanteita viime vuosikymmeniltä edustavat esimerkiksi Grenada, Falklandinsaaret ja Irak."

Kuinka ulkopuoliset tahot voivat yrittää vaikuttaa kriisin kulkuun? 

"Taloudellisista pakotteista seuraa usein pakotekierre, jolloin ne toimivat myös pakotteiden asettajia vastaan. Konkreettinen väliintulo taas helposti johtaa verenvuodatukseen. Samaan voi kuitenkin johtaa myös se, jos asialle ei tehdä mitään", toteaa Klabbers.

Kun akuutti tilanne rauhoittuu, voidaan aloittaa lyhyen tähtäimen sovittelu välittäjän avustuksella. Klabbersin mukaan kansainvälinen laki on hyödyllinen lähtökohta konfliktien pitkän tähtäimen ratkaisua rakennettaessa.

"Välittäjältä vaaditaan runsaasti käytännön viisautta. Sovittelussa täytyy rakentaa sääntöjä. Vaikka kansainvälinen laki ei tarjoa valmiita ratkaisuja, sen sanastoa tarvitaan. Ja kun lain tarjoama apu on käytetty, eettiset näkökohdat täytyy ottaa esiin."

Jan Klabbersin ja professori Markku Kangaspuron haastattelu kokonaisuudessaan Suomen Akatemian Tietysti.fi-verkkosivustolla: http://www.aka.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tieteen-ajankohtaisuutisia/Ukraina-kriisissa--eurooppalainen-arabikevat/

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. 029 533 5007
etunimi.sukunimi(at)aka.fi