Naisyrittäjät tulee saada nykyistä paremmin mukaan alueellisiin
innovaatioverkostoihin. Yrittäjyyden ja yrittäjien monimuotoisuus on
tunnistettava julkisissa palveluissa, arvioi naisyrittäjyyden
edistämistyöryhmä loppuraportissaan.
Joka kolmas yrittäjä on
nainen, mikä on EU-vertailussa suhteellisen korkea osuus. Vuoden 2008
lopussa heitä oli noin 80 000. Naisten yritykset toimivat usein
kotimaan palvelumarkkinoilla.
Naisyrittäjyyden
edistämistyöryhmän asetettiin viime vuonna. Ryhmän tehtävänä oli
selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja kartoittaa, mitkä asiat
edistävät tai estävät naisyrittäjyyden syntyä. Työryhmän loppuraportti
esiteltiin Uudistuva Naisyrittäjyys -foorumissa Helsingissä 5.11.2009.
-
Erityisen tärkeää on, että nuorten naisyrittäjien ja
työantajayrittäjien määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä
naisyrittäjät toimivat harvemmin työnantajina kuin miesyrittäjät,
työministeri Anni Sinnemäki arvioi tilaisuudessa.
Työryhmä
esittää, että seudullisia yrityspalveluja kehitetään sellaisiksi, että
neuvonta tunnistaa paremmin sukupuolten välisiä eroja
asiakaspalvelussaan.
- Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei
naisille tarjottavaa yritysneuvontaa lokeroida omaksi
kokonaisuudekseen. Eriyttäminen voi johtaa siihen, että esimerkiksi
naisten potentiaaliset kasvuyritykset jäävät tunnistamatta ja ilman
tukitoimenpiteitä. Naisyrittäjät tuleekin saada nykyistä paremmin
mukaan alueellisiin innovaatioverkostoihin, Sinnemäki korosti.
Julkinen pääomasijoitusrahasto palvelusektorin pk-yrityksille
Työryhmä
arvioi, että palvelusektorin pienet ja keskisuuret yritykset
tarvitsevat oman julkisen pääomasijoitusrahaston, palvelurahaston.
Rahasto
voi olla erillinen rahasto tai se voi olla jo toimintansa
vakiinnuttaneen toimijan toimialan laajennus. Sen myötä myös yksityiset
sijoittajat panostaisivat entistä enemmän myös palvelualojen
yrityksiin.
Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut sekä työn ja
perheen yhteensovittaminen vaikeuttavat erityisesti naisyrittäjien
toimintaa. Tavoitteena on, että perhevapaista aiheutuvat kustannukset
jakautuisivat nykyistä tasaisemmin eri aloille.
Työryhmä
esittääkin, että raskaudesta johtuvat poissaolot tulisi voida laskea
yhteen siten, että omavastuu tulisi otettavaksi vain kerran raskauden
aikana. Toiminimiyrittäjän lapsen sairastuessa hoidon järjestäminen on
välttämätöntä, koska yrittäjällä ei ole useinkaan mahdollista jäädä
pois työstä. Alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämisestä aiheutuvat
kustannukset tulisi työryhmän mukaan voida vähentää verotuksessa.
Työryhmä esittää myös naisyrittäjyyden tilastoinnin ja tutkimuksen kehittämistä.
Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, työmarkkinaneuvos Teija Felt, TEM, p. 050 396 0169
neuvotteleva virkamies Marja Taskinen, TEM, p. 040 731 8794
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1