Tutkimus: Ay-liikkeen voima kumpuaa edelleen yhteisestä rintamasta

– Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola läpivalaisee Sipilän hallituksen kauden työmarkkinaturbulenssia tutkimuksessaan Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017. Argumenttianalyysiin perustuvassa tutkimuksessa Hirvola on avannut työmarkkinatoimijoiden päättelyketjuja ja strategisia tavoitteenasetteluja.

Sipilän hallituksen ajamien pakkolakien pysäyttäminen ja kilpailukykysopimuksen solmiminen olivat merkittäviä voittoja ay-liikkeelle työmarkkinoiden hegemoniataistelussa.

– Sipilän hallituksen välttämättömäksi väittämät ja lakiteitse toteutetut työehtojen heikennykset menettivät oikeutuksensa, kun SAK esitti hallituksen suunnitelmille vaihtoehdon syksyllä 2015, Hirvola huomauttaa. Erityinen merkitys pakkolakien pysäyttämisessä oli Hirvolan mukaan sillä, että koko palkansaajaliike seisoi yhteisessä rintamassa hallituksen esityksiä vastaan.

– Vaikka kilpailukykysopimus olikin työntekijöille poikkeuksellisen raskas, onnistui ammattiyhdistysliike säilyttämään kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan toimintamallin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisukehikkona.

– Samalla prosessi oli kuitenkin repinyt työntekijöiden yhteistä rintamaa vereslihalle. Suhtautuminen maan hallitukseen oli ajanut työntekijäjärjestöjä eri leireihin. Eriytymistä tapahtui myös työnantajaleirissä sekä Sipilän hallituksen sisällä.

Kun hallituksen ja työnantajien ajama tavoite lainsäädäntöön perustuvista järjestelmämuutoksista työmarkkinoilla lässähti, avasi EK uuden rintaman työmarkkinoiden institutionaalisen järjestyksen muuttamiseksi. – Kun EK riisui omilla sääntömuutoksillaan itsensä vallasta, väheni samalla palkansaajakeskusjärjestöjen vaikuttavuus, Hirvola sanoo.

Hirvola arvioi, että EK:n omaksuma hajota ja hallitse -strategia purkaa kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan valtakeskittymiä. – Palkansaajaliikkeelle yhteisen rintaman heikkeneminen ja keskitettyjen sopimusten hylkäämiset ovat uhkatekijöitä, jotka supistavat ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa.

Tutkimus on saatavilla kokonaisuudessaan Kalevi Sorsa -säätiön www-sivuilta osoitteesta: http://sorsafoundation.fi/fi/matti-hirvola-luottamuksen-loppu/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Projektitutkija Matti Hirvola, [email protected], 0400 764 518.