Teknologiateollisuuden kyselyyn vastanneista yrityksestä kolmasosa oli käyttänyt t&k-verokannustinta vuosien 2013-2014 aikana. Erityisesti pk-yritykset raportoivat sen myönteisistä henkilöstövaikutuksista.
Teknologiateollisuuden alkuvuodesta tekemään kyselyyn vastanneista yrityksistä kolmasosa oli käyttänyt t&k-verokannustinta vuosien 2013-2014 aikana. Se oli auttanut yrityksiä pitämään tuotekehitystä Suomessa ja kohdentamaan t&k-investointeja Suomeen. Erityisesti pk-yritykset raportoivat verokannustimen välittömistä henkilöstövaikutuksista. Verokannustin mahdollisti kehitysinvestoinnit myös taloudellisesti haasteellisina aikoina, ja tuki kohdistui suoraan yritysten omien työntekijöiden työpanokseen.
Ne, jotka eivät kannustinta käyttäneet, kertoivat sille useita syitä: esimerkiksi tukea saatiin jo Tekesiltä tai muilta rahoittajatahoilta, vähennyskelpoisuuden liittyvät muut ehdot eivät täyttyneet tai verottajan kanssa ei päästy yksimielisyyteen ehtojen täyttymisestä. Viidennes koki t&k-verokannustimen käytön liian työlääksi hyötyyn nähden. Joka kuudes ei ollut kuullut koko kannustimesta.
Yritykset korostivat pitkäjänteisyyden ja selkeyden merkitystä veropolitiikassa. Suuri joukko yrityksistä piti kahden vuoden kokeiluaikaa t&k-verokannustimelle riittämättömänä.
- Verotuksen linjan pitäisi olla ennustettava ja johdonmukainen, jos yrityksiä halutaan kannustaa investoimaan. Jotta t&k-verokannustimen hyötyjä ja vaikutuksia pystyttäisiin oikeasti arvioimaan, se tulisi olla käytössä vähintään viisi vuotta, korostaa Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi.
Kansainväliset vertailut osoittavat, että bkt:hen suhteutettuna Suomessa käytetään vähän julkisia resursseja yritysten t&k-toiminnan rahoittamiseen. Elinkeinoelämän t&k-investoinneista 75 prosenttia tehdään teknologiateollisuuden yrityksissä. Suuri osa investoinneista tapahtuu edelleen elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä.
- Seuraavan hallituksen tulee harkita uudemman kerran t&k- ja aineettomien oikeuksien verokannustimien käyttöönottoa. Kyse on pitkälti siitä, halutaanko veropolitiikalla kannustaa ylipäänsä työpaikkojen ja erityisesti korkean lisäarvon työpaikkojen syntymistä yksityiselle sektorille, Karikorpi jatkaa.
Myös t&k-verovähennystä koskeva ohjeistus ja tiedottaminen kirvoittivat vastaajista väkeviä kommentteja. Yritykset pitivät ongelmallisena, että verottajan ohjeistus vähennykselle valmistui myöhässä ja vaatimuksia lisättiin erillisohjein vielä kesäkuussa 2013. Mielikuvaa vähennyksen vesittämisestä lisäsivät yritysten mielestä myös hallituksen alkuperäisestä esityksestä poikkeavat verottajan tulkinnat tutkimus- ja kehitystoiminnan määrittelystä.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 7419801
Ryhmäpäällikkö Juha Saarnio, puh. 045 135 2688
[email protected]
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan lähes 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1