Suomi tuo käyttämästään energiasta kaksi kolmasosaa ulkomailta. Energian tuonti rasittaa kansantalouttamme ja johti osaltaan huomattavaan kauppataseen vajeeseen viime vuonna, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990. Voimme tasapainottaa ja vahvistaa kauppatasettamme, jos viennin lisäämisponnistelujen ohella pystymme vähentämään tuontia ja ennen kaikkea energian tuontia. Suomessa tulisikin asettaa energiaomavaraisuuden parantaminen selkeäksi poliittiseksi tavoitteeksi, Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
– Meillä on käytettävissä runsaasti omia energialähteitä, kuten vesi, tuuli, metsäenergia ja turve. Myös ydinvoiman hyödyntäminen tukee omavaraisuuttamme.
Viime vuonna energiatuotteiden (öljy, kivihiili, maakaasu, sähkö ym.) nettotuonnin arvo oli 7,8 miljardia euroa. Ennen kaikkea öljyn hinnan kallistumisen vuoksi kasvua edellisvuodesta oli 2,4 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa kahta kolmasosaa koko kauppataseen 3,6 miljardin euron vajeesta.
Suomen kauppatase on heikentynyt lähes yhtäjaksoisesti jo yli 10 vuoden ajan, kun tuonti on kasvanut vientiä voimakkaammin. Naukkarisen mukaan nyt olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten viennin kasvattamisen ohella voitaisiin vähentää tuontia.
– Tuonnin vähentämisellä on kansantalouden kehityksen kannalta samanlainen myönteinen vaikutus kuin viennin lisäämisellä.
Omavaraisuutta tarkasteltava myös kokonaisenergian käytön näkökulmasta
Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa sähkön tuotannon omavaraisuuden kasvattaminen on asetettu selkeäksi tavoitteeksi. Se on hyvä ja oikeansuuntainen tavoite, mutta tavoitteen asettelua pitäisi Naukkarisen mielestä tarkastella myös kokonaisenergian käytön kannalta ja pohtia, miten tuontienergiaa voitaisiin korvata kotimaassa tuotetulla sähköllä ja lämmöllä sekä kotimaisilla polttoaineilla.
– Energiateollisuuden visiossa 2050 olemme todenneet, miten kotimaassa tuotetulla sähköllä ja kaukolämmöllä voitaisiin korvata fossiilisia tuontipolttoaineita ja sähkön tuontia sekä samalla vahvistaa pidemmällä aikavälillä kauppatasettamme. Se voisi vahvistua energian nykyhinnoilla 2-3 miljardia euroa ja tulevaisuuden arvioiduilla hintatasoilla jopa 4-5 miljardia euroa vuodessa.
Seuraavien 15 vuoden aikana energia-alan arvioidaan investoivan 25–30 miljardia euroa sähkön ja kaukolämmön tuotantoon ja siirtoon. Näillä investoineilla emme ainoastaan vahvista omavaraisuutta, kauppatasetta ja kansantaloutta vaan pidämme myös energian hinnan maltillisena, mikä koituu kansalaisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn eduksi.
Mutta investointien toteutuminen ja omavaraisuuden paraneminen ei ole itsestäänselvyys, korostaa Naukkarinen.
– Energiaomavaraisuuden parantaminen voi onnistua vain, jos pystymme luomaan investointeja tukevan, riittävän pitkäjänteisen ja ennustettavan toimintaympäristön.
Kaikkiin energiainvestointeihin kohdistuvat kohtuuttoman pitkät kaavoitus-, luvitus- ja valitusprosessit. Ne on virtaviivaistettava ja muutkin investointiesteet raivattava. Tuulivoiman osalta tätä koskeva työ on jo onneksi käynnissä.
Meidän on pystyttävä parantamaan metsäenergian saatavuutta ja energiapuumarkkinoiden toimivuutta. Eikä turpeen merkitystä ja käyttömahdollisuuksia saa unohtaa eikä vaarantaa.
– Myös vesivoiman lisähyödyntämismahdollisuudet ja siihen liittyvä kotimaisen säätövoimakapasiteetin turvaaminen olisi avattava arvioitaviksi ja keskusteltaviksi.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60 772
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1