Julkisen sektorin säästöille kunnianhimoinen tavoite
Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Jari Paasikivi peräänkuuluttaa Vision haastattelussa tosiasioiden tunnistamista vastuullisten talouspäätösten tueksi.
Hän painottaa julkisen sektorin kustannusrakenteen rasittavan myös teollisuuden kustannusrakennetta ja painavan kilpailukykyä alas. Viimeistään nyt myös julkisella puolella pitäisi tarkastella toimintamalleja kriittisesti, jotta hyvinvointivaltio pystyttytäisiin pitämään pystyssä.
Hän esittää nyrkkisäännön yritysten toiminnasta. Sen mukaan kolmasosa asioista on pakko tehdä. Kolmasosa asioista on hyvä tehdä sen johdosta, että niillä luodaan tulevaisuutta. Lopun kolmasosan olemassaolon oikeutuksen voi aina kyseenalaistaa. Sama sääntö pätee myös julkisella puolella. Paasikivi tuhahtaa julkisen sektorin viiden prosentin tuottavuustalkoille.
”Sillä ei ole mitään merkitystä. Tavoite pitäisi asettaa 30 prosenttiin jollakin aikajänteellä.”
Realistista, tosiasioihin perustuvaa käsitystä kysytään syksyllä, kun teknologiateollisuuden työehtosopimukset ovat katkolla ja edessä ovat liittokohtaiset neuvottelut.
”Talouden iso kuva pitäisi ymmärtää ja tältä pohjalta ponnistaa tekemään hyvät liittokohtaiset työehtosopimukset”, Paasikivi sanoo.
Hänen mukaansa liittokohtaisia sopimuksia ja lisääntyvää paikallista sopimista tarvitaan, koska eri alojen ja myös teknologiateollisuuden yritysten tilanteissa on suuria eroja. Hän uskoo, että liittokohtaisissa sopimuksissa pystytään tekemään yrityskohtaista joustavuutta tukevia ratkaisuja, jotka kehittävät tuottavuutta. Yksi keskeinen asia on lisätä työaikajoustoja.
Metallinjalostajien puheenjohtaja, Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen kirjoittaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision Linjanveto-palstalla, että metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko. Tamminen on ylpeä kehityksestä, jota metallien jalostus ympäristövastuun osalta edustaa. Energiatehokkuudessa ja vähäpäästöisyydessä edustamme alalla maailman kärkeä, Tamminen kirjoittaa.
SHOK-johtoryhmän puheenjohtaja vuorineuvos Stig Gustavson haluaa uutta, säärikarvoja käristävää toimintaa tieteellisistä lähtökohdista. Hän haluaa kapeampia ja terävämpiä tutkimusalueita, joihin tuodaan elinkeinorelevanttius. Gustavsonin mukaan on panostettava aihioihin, joissa Suomi voi nousta kansainvälisesti huipulle.
Gustavson kaipaa SHOKeihin yritysten parhaita ideoita ja kilpailukykyä eniten parantavia ehdotuksia.
”Jos tutkimuksessa ollaan kärjessä ja se on relevanttia, aineettomista oikeuksista pitäisi syntyä riitaa yhtiöiden kesken. Sitä ei ole ollut. Se todistaa, että on oltu vasta sillä kehitystasolla, joka ei vielä ole niin relevantti elinkeinoelämälle”, hän järkeilee.
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin pääjohtaja Pekka Soini pettyi kehysriihen päätökseen, jolla Tekesin rahoitusta leikattiin tänä vuonna viisi miljoonaa euroa ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa.
”Tekesin rahoitus on todistetusti vaikuttavaa. Se tuo lisää työpaikkoja ja elinkeinoelämää Suomeen. Leikkauksen seuraukset kostautuvat kansantaloudellemme. Tutkimusten mukaan yksi Tekesin euro tuottaa pk-yrityksissä 21 euroa liikevaihtoa vuodessa”, vakuuttaa Soini Vision haastattelussa.
Päätöksellä on hänen mukaansa myös muita kerrannaisvaikutuksia. Monien tutkimusten mukaan yksi Tekesin panostama euro lisää yritysten omia t&k-satsauksia keskimäärin kahdella eurolla.
Vision sähköinen versio löytyy tuota pikaa:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/visio/
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1