Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Talouskriisin perimmäinen syy löytyy hyvinvointivaltiosta

Libera

Talouskriisin perimmäinen syy löytyy hyvinvointivaltiosta

Tiedote.
Julkaistu: 27.11.2012 klo 08:15
Julkaisija: Libera

Ajatuspaja Libera on tänään julkaissut Hyvinvointivaltion murhenäytelmä - kansalaisten itsepetos -raportin. Raportissa analysoidaan sitä politiikkaa, joka on ajanut valtiot konkurssin partaalle.

- Kreikan vararikko toimi kautta Euroopan varhaisena hälytyskellona nykymenon kestämättömyydestä, kirjoittaa raportin esipuheen kirjoittanut vuorineuvos Gustav von Hertzen. - Ylivelkaantuneiden maiden ”pelastaminen” olisi paha virhe. Jokaisen valtion tulee oppia virheistään ja kantaa täysi vastuu omasta taloudestaan. Muuten emme pääse irti itsepetoksen noidankehästä, von Hertzen toteaa.

Tohtori Tom G. Palmer, yksi raportin kirjoittajista, on vieläkin selväsanaisempi. - Nykyiset hyvinvointivaltiot ovat suoraan vastuussa maailmaa parhaillaan koettelevista suurista taloudellisista kriiseistä: kansainvälisestä rahoituskriisistä sekä velkakriisistä, Palmer sanoo.

Hyvinvointivaltion murhenäytelmä -raportti muistuttaa, että hyvilläkin tarkoitusperillä voi olla katastrofaaliset seuraukset. Pohjimmiltaan hyvinvointivaltion rahoitusvaikeudet ovat seurausta jaloista pyrkimyksistä. On haluttu tasata tuloeroja ja taata julkiset palvelut. Samalla on kuitenkin vastuuttomalla politiikalla murennettu pohja pois kaiken tämän rahoittamiselta.

Raportissa käytetään esimerkkeinä Italiaa ja Kreikkaa, jotka olivat sotia seuranneina vuosikymmeninä menestyviä kansakuntia. Niiden taloudet kasvoivat kohisten ja budjetit olivat tasapainossa. Aina 1960-luvulle asti Italian talouskasvu oli jopa Länsi-Saksaa nopeampaa.

- Italia on edelleen rikas maa, mutta sen poliittinen järjestelmä toimii kuin varallisuutensa menettänyt aatelismies, joka huomaa, ettei pystykään sopeutumaan hänelle uuteen tilanteeseen, kuvailee raportin Italia-osuuden kirjoittanut Piercamillo Falasca.

- Vakavin seuraus Italian hyvinvointivaltiosta ja hyvinvointi-ideologian mukaisista interventioista työmarkkinoihin ei ole ollut taloudellinen tai poliittinen, vaan kulttuurinen. Hyvinvointivaltioriippuvuuden kulttuuri on syynä siihen, että muutosta on ollut niin vaikea saada aikaan viime vuosina, Falasca toteaa.

Samanlainen kehityskulku ajoi myös Kreikan julkisen talouden konkurssiin.

– Epäonnisten köyhien turvaksi rakennetun suojaverkon ei pitäisi enää olla tekosyy jakaa ylenpalttisia etuisuuksia rikkaille ja vaikutusvaltaisille, jotka ovat heikentäneet köyhien ja sorrettujen asemaa entisestään, kertoo Aristides Hatzis raportissa kreikkalaisen hyvinvointivaltion todellisuudesta.

 

Hyvinvointivaltio tuhosi oman rahoituspohjansa

Toisen maailmansodan jälkeisessä Italiassa fasistinen lainsäädäntö korvattiin demokratialla ja markkinoiden vapauttamisella. Tiukalla rahapolitiikalla inflaatio pidettiin kurissa, ja vuonna 1959 Financial Times ylisti liiran olevan vakain länsimainen valuutta. Italian julkiset menot pysyivät alhaisina; vuonna 1960 Italian julkiset menot nousivat nipin napin vuoden 1937 tasolle ja 30 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Varallisuuden uusjakoa kannattavat liikkeet saivat kuitenkin vallan italialaisessa politiikassa 1960-luvulta alkaen. Italia luopui tasapainoisten budjettien politiikastaan ja alkoi velkaantua. Vuonna 1970 Italian julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen oli 32,7 prosenttia, mutta vuoteen 1993 mennessä se oli noussut jo 56,3 prosenttiin. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta oli 1950- ja 1960-luvuilla pysynyt Italiassa vakaasti keskimäärin 30 prosentissa, mutta vuoteen 1994 se oli noussut jo 121,8 prosenttiin.

Kreikan kehitys kohti konkurssia oli vieläkin nopeampaa. Liittyessään Euroopan yhteisön jäseneksi vuonna 1981 maan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 28 prosenttia, budjettialijäämä alle kolme prosenttia BKT:stä ja työttömyysaste 2–3 prosenttia. Vuoteen 1990 tultaessa Kreikan julkisen velan suhde maan bruttokansantuotteeseen oli noussut 89 prosenttiin, ja vuoden 2010 alussa se oli yli 140 prosenttia. Valtion budjettialijäämä kasvoi puolestaan vuoden 1980 alle kolmesta prosentista 15 prosenttiin vuonna 2010. Samana aikana julkisen sektorin koko kasvoi 29 prosentista 53,1 prosenttiin.

Hyvinvointivaltion murhenäytelmä - kansalaisten itsepetos -raportti on ladattavissa osoitteesta http://www.libera.fi/julkaisut/libera-julkaisu-hyvinvointivaltion-murhenaytelma/

 

LISÄTIEDOT:

Petri Kajander
Toiminnanjohtaja
Ajatuspaja Libera
petri.kajander@libera.fi
040 503 1994

 

Hyvinvointivaltion murhenäytelmä - kansalaisten itsepetos -raportin vapaakappalepyynnöt voi lähettää Merja Kuosmaselle, merja.kuosmanen@libera.fi.

Libera on itsenäinen, ei-poliittinen ja riippumaton kotimainen ajatuspaja. Libera tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaita markkinoita, vapaata yrittäjyyttä ja vapaata yhteiskuntaa. Yleishyödyllisenä toimijana Libera ei vastaanota julkista tukea tai rahoitusta.

www.libera.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs