Syyrian sodassa on pian alkamassa seitsemäs vuosi. Jotta kansainvälinen yhteisö voisi parhaiten tukea syyrialaisten selviytymiskykyä konfliktin keskellä, on kiinnitettävä huomiota sosiaalisen yhtenäisyyden ja syyrialaisten omien suunnitelmien ja toimijoiden tukemiseen. Tämä oli pääviesti seitsemän kansalaisjärjestön maanantaina 23.1. järjestämässä seminaarissa ”How to build bottom-up community resilience in Syria?”. Tapahtuma liittyi Suomen isännöimään 24.1. järjestettävään kansainväliseen Syyria-kokoukseen. YK julkaisee kokouksessa humanitaarista apua ja Syyrian pakolaisia koskevat suunnitelmansa.
─ Syyrialaisten sosiaalisen yhtenäisyyden vahvistamisen tulisi olla osa kaikkea avustustyötä Syyriassa. Tarvitaan yhteisiä tiloja, jossa kaikki syyrialaiset voivat työskennellä yhdessä riippumatta siitä, mihin ryhmään he kuuluvat. Tarvitaan kaupunkien välistä yhteistyötä. Kaupunkien tasolla on työskenneltävä sekä paikallisyhteisön että maansisäisten pakolaisten kanssa, sanoi syyrialainen, COSV-kansalaisjärjestön koordinaattori Eva Zidan.
Keskustelussa tuotiin myös esiin, että kansainvälinen yhteisö ja avunantajamaat ovat edesauttaneet syyrialaisten sosiaalisen yhtenäisyyden rikkoutumista, kun ne ovat tukeneet vain tiettyjä paikallisia toimijoita. Lisäksi ongelmana on ollut, että syyrialaiset eivät ole olleet juurikaan mukana suunnittelemassa ja toimeenpanemassa avustustyötä. Kansainvälinen yhteisö on puhunut syyrialaisista, mutta ei syyrialaisten kanssa. Päätöksiä on tehty ylhäältä alaspäin ilman paikallistason näkemysten huomioimista. Syyrialaiset kuitenkin tuntevat paikalliset ongelmat ja niiden ratkaisut parhaiten.
─ Naisten vastuut ovat lisääntyneet, mutta heitä konsultoidaan silti vähiten. Naisten näkemykset on huomioitava ruohonjuuritason selviytymiskyvyn toteutumiseksi. Lisäksi rahoittajien ja kansainvälisten järjestöjen tulisi antaa pitkäkestoista, joustavaa rahoitusta suoraan paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle Syyriassa, jotta he voivat suunnitella ja omistaa oman tulevaisuutensa, sanoi asiantuntija Alexandra Saieh Oxfam-järjestöstä.
Humanitaarista työtä Syyriassa tekevän UOSSM -järjestön toiminnanjohtaja Zedoun Alzoubi painotti yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja paikallishallinnon välillä:
─ Paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten hallintorakenteiden välisellä yhteistyöllä voidaan heikentää aseellisten ryhmien vaikutusta ja taistella radikalisoitumista vastaan.
Seminaarissa nostettiin myös esiin kysymys koulutuksen ja toimeentulon merkityksestä syyrialaisten selviytymiskyvylle ja jälleenrakennuksen onnistumiselle.
Seminaarikeskustelun järjestivät Crisis Management Initiative, Felm ─ Suomen Lähetysseura, Fida International, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset. Suomalaiset järjestöt julkaisivat viime viikolla kannanoton, jossa ne vaativat YK:ta osallistamaan Syyrian paikallisyhteisöjä, kansalaisyhteiskuntaa ja paikallishallintoa kaikkeen Syyriassa tehtävään työhön. Järjestöjen kannanotto sai viime päivinä lisää allekirjoittajia: yhteensä kannanoton on allekirjoittanut 28 järjestöä.
Liitteet:
1) Järjestöjen kannanotto ja lista kaikista allekirjoittaneista
2) Kuva1 (Kuvaaja Joanna Linden-Montes/Suomen Lähetysseura): UNDP:n pääjohtaja Helen Clark, Suomen Lähetysseuran Syria Initiative-rauhanhankkeen koordinaattori Omar Abdulaziz Hallaj ja CMI:n vanhempi neuvonantaja Sami Lahdensuo keskustelivat "How to support bottom-up community resilience in Syria" -keskustelutilaisuudessa.
3)Kuva 2: (Kuvaaja Joanna Linden-Montes/Suomen Lähetysseura): Noin 300 osallistujaa oli mukana seuraamassa seitsemän kansalaisjärjestön järjestämää keskustelutilaisuutta "How to support bottom-up community resilience in Syria".
Statement on Supporting Community Resilience in Syria coinciding with the launch of the United Nations Regional Refugee and Resilience Plan 2017_23.1.2017.pdf
Koko: 0,24 MB Tyyppi: pdfStatement on Supporting Community Resilience in Syria coinciding with the launch of the United Nations Regional Refugee and Resilience Plan 2017_23.1.2017.pdf
Koko: 0,24 MB Tyyppi: pdfSuomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälinen toimija, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. www.suomenlahetysseura.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1