Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » SuPerin puheenjohtaja Paavola: Valvira SuPerin kannalla – hoitajamitoitusta ei voida laskea

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Valvira SuPerin kannalla – hoitajamitoitusta ei voida laskea

Tiedote.
Julkaistu: 12.09.2016 klo 13:17
Julkaisija: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ei hyväksy hallituksen suunnitelmia heikentää vanhustenhoitoa sallimalla entistä pienemmän henkilöstömitoituksen. Valtio antaa talousarviossaan luvan kunnille vähentää vanhustenhoidon kustannuksia noin 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilöstön vähimmäismitoitusta ollaan laskemassa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Myös vanhuspalveluja valvova ylin viranomainen Valvira varoittaa hoitajamitoituksen alentamisen seurauksista vanhustenhoidolle. Asiasta uutisoi 11.9.2016 Yle. Valvira laati peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) pyynnöstä lausunnon hoitajamäärän alentamisen seurauksista.  Valviran lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että vähimmäismitoituksen laskeminen tarkoittaa, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu.

SuPer tuomitsee jyrkästi hallituksen suunnitelmat pienentää vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoitusta 0,4:ään. – Jo nykyinen minimimitoitus 0,5 on riittämätön. Mikäli mitoitusta lasketaan 0,4:ään, ei päivittäistä perushoitoa kuten peseytymisessä, ruokailuissa, WC-käynneillä, pukeutumisessa ja riisuutumisessa auttamista sekä terveydentilan seurantaa ja hoidon tarpeen arviointia pystytä turvaamaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Myös vanhusten turvallisuus vaarantuu, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi.

Vanhustenhoidon tila Suomessa ei kestä henkilöstömäärän laskua. SuPer julkisti kesäkuussa selvityksensä lähi- ja perushoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia on huolissaan hoidon laadusta. Lähi- ja perushoitajien kokema työkuorma on kasvanut oleellisesti neljässä vuodessa.

Suomessa heikoin tilanne vanhustenhoidossa muihin Pohjoismaihin verrattuna
Pohjoismaisen NORDCARE-tutkimuksen alustavat tulokset paljastavat, että suomalaisten hoivatyöntekijöiden asiakasmäärät ovat huomattavasti korkeammat kuin heidän pohjoismaisilla kollegoillaan. Päivävuoron aikana suomalainen hoivatyöntekijä työskentelee keskimäärin 12 asiakkaan kanssa, kun vastaava luku on Ruotsissa 10 ja Norjassa ja Tanskassa 8.  Samansisältöinen tutkimus toteutettiin myös vuonna 2005. Jo silloin suomalaisten laitosten ja palveluasumisyksiköiden hoivatyöntekijät työskentelivät työvuoronsa aikana huomattavasti useamman asiakkaan kanssa kuin pohjoismaiset kollegansa.

– Työnantajat vastaavat siitä, että henkilöstöä on riittävästi. Hallitus ei kuitenkaan saa mahdollistaa sitä, että vähimmäismitoitus voidaan laskea niin alas, että se tarkoittaa epäinhimillistä hoivaa asiakkaille ja epäinhimillisiä työoloja työntekijöille, SuPerin Paavola jyrähtää. – Jo nyt Suomessa työskennellään jaksamisen rajoilla, sillä asiakkaat ovat yhä iäkkäämpiä ja monisairaampia.

Mitä 0,4:n mitoitus tarkoittaa käytännössä?
Asiakkaan hyvä perushoito sisältää ruokailuissa auttamisen ja ravitsemuksen seurannan, hygienian ja peseytymisen sekä ihon kunnon tarkkailun, siirtymisissä auttamisen ja toimintakyvyn tukemisen, lääkehoidon, hoidon vaikuttavuuden sekä terveydentilan seurannan ja sairaanhoidolliset toimenpiteet. Hyvään perushoitoon kuuluvat myös ulkoilu ja viriketoiminta yksilöllisesti asiakkaan omat toiveet ja tarpeet huomioiden. Jos jokaisen asiakkaan ruokailuun hoitajalla on käytettävissä 15 minuuttia, menee päivän aikana 75 minuuuttia pelkästään yhden asiakkaan ruokailuissa avustamiseen. Koulutettu hoitaja ruokailussa avustaessaan myös havainnoi ravitsemusta ja yksilöllisiä tarpeita. Peseytymiseen kuluu aikaa 30 minuuttia jokaisen asiakkaan kanssa. Koulutettu hoitaja kykenee näissä tilanteissa tarkastamaan ihon kunnon ja tekemään havaintoja toimintakyvystä ja miettimään, miten toimintakykyä voisi tukea. Eli näihin päivittäisiin toimintoihin menee yhteensä 105 minuuttia asiakasta kohti.

Mitoituksella 0,4 on asiakkaalle aikaa 108 minuuttia/vuorokausi. Tähän 108 minuuttiin on laskettu kaikki koulutettu hoitohenkilökunta eli tämä edellyttää, että sairaanhoitajat ovat koko ajan käytännön hoitotyössä. Tällä mitoituksella ei ravitsemuksen ja hygienian lisäksi voida tehdä mitään muuta. Siirtymiset sängystä ruokasaliin ja muiden seuraan jää tekemättä, jos oma toimintakyky ei riitä. Lääkehoidon kokonaisuus jaosta vaikuttavuuden seurantaan jää puutteelliseksi. Sairaanhoidolliset toimenpiteet ja yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa kokonaishoidon toteuttamiseksi jää pois. Lakisääteinen kirjaaminen vaarantuu. Ulkoilu ja viriketoiminta ovat tällaisilla resursseilla kaukainen haave.

Koulutettu hoitohenkilökunta tekee myös paljon avustavia töitä. Lattioiden ja ikkunoiden pesu, vessojen ja asiakkaiden kotien siivous, ruoan valmistelu ja pöydän kattaminen sekä pyykkihuolto kuuluvat monissa paikoissa hoitajien työnkuvaan. Avustavien työntekijöiden määrää on laskettu, koska oletuksena on ollut, että hoitohenkilökunta lasketaan mitoitukseen, vaikka he tekisivätkin ihan muita tehtäviä kuin asiakkaan hoitoon liittyviä. Puhutaan kodinomaisuudesta ja kokonaisvaltaisesta hoidosta. Nämä tukityöt vievät päivässä yhden hoitajan työpanoksen. Joten todellisuudessa asiakkaalle ei jää edes tuota 108 minuuttia/vuorokausi.

Sivistysvaltio huolehtii heikoimmista jäsenistään
Eräs sivistysvaltion tärkeimmistä mittareista on, miten se huolehtii heikoimmista jäsenistään. Sivistynyt yhteiskunta välittää ja pitää huolta sairaista, lapsista ja vanhuksista. Kilpailuun ja oman edun tavoitteluun perustuva yhteiskunta ja sen päättäjät pitävät huolta tukijoidensa eduista ja siinä sivussa myös vähän omistaan. Valtiovallan päättäjien on nyt osoitettava päätöksillään myös se, mitä sivistysvaltio heille merkitsee. Tämän päivän hoitoa tarvitsevat vanhukset ovat meille työllään tämän hyvinvoinnin tarjonneet. Mitä me tarjoamme heille?

SuPer on jo vuosia ollut huolissaan vanhustenhoidon tilasta. Asiasta on lähetetty vetoomus kansanedustajille (27.1.2016). Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, liitto vie asian Euroopan ihmisoikeuksista vastaavien toimielinten tarkasteluun ja pyytää tutkimaan Suomen vanhustenhoidon tilan.

SuPerissa on kaikkiaan lähes 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

Liitetiedostot

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs