KT Kuntatyönantajien viime lokakuussa tekemän selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimavaje oli 3,2 prosenttia. Vajeen määrä vaihteli ammattiryhmittäin ja alueittain. Vuoden 2010 tiedustelusta työvoimavaje oli vähentynyt 0,4 prosenttiyksiköllä. Työvoimavajetta on edelleen suhteellisesti enemmän sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollossa.
Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä oli 4 502 henkilön vaje sosiaali- ja terveydenhuollon vakanssien hoitajista. Tämä on 3,2 % vastanneitten kuntien ja kuntayhtymien ko. ammattiryhmissä työskentelevän henkilöstön ja vajeen yhteismäärästä. Tiedustelu kuvaa 3.10.2012 tilannetta. Tiedustelu ei koskenut lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä. Lähes kolmannes vajeesta johtui siitä, että pätevää henkilöä ei ollut saatavilla. Tilanne vaihteli ammattiryhmittäin. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja erityissosiaalityöntekijöiden vajeesta 68 % ja lastentarhanopettajan vajeesta 66 % johtui pätevien hakijoiden puutteesta.
Sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivista 18 % ei täyttänyt tehtävässä vaadittua kelpoisuusvaatimusta. Tilannetta selittää osaltaan sosiaalityöntekijöitä koskevat tiukat kelpoisuussäännökset ja sosiaalityön koulutustarjonnan riittämättömyys, mutta osittain myös työn organisointiin liittyvät kysymykset. Pätevien, kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden rekrytoinnissa on vaikeuksia myös muiden ammattiryhmien osalta, kuten lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien.
Vuokratyövoimalla hoidettuja vakansseja ilmoitettiin olevan 788.
Vuonna 2004 vastaavissa ammattiryhmissä työvoimavaje oli 2,1 % ja vuonna 2005 vaje oli 2,7 %. Vuonna 2008 työvoimavaje kohosi viiteen prosenttiin ja laski vuoteen 2010 mennessä 3,6 prosenttiin. Työvoimavaje väheni parin viime vuoden aikana 0,4 prosenttiyksiköllä ollen 2012 lokakuussa 3,2 prosenttia.
Suhteellisesti eniten työvoimavajetta oli sosiaalityöntekijöistä/erityissosiaalityöntekijöistä (8 %). Sosiaalityöntekijöistä oli pulaa erityisesti lastensuojelussa, jossa kokonaan täyttämättä oli 11 % vakansseista. Lastensuojelussa oli myös täyttämättä 7,8 % lähihoitajien tms. vakanssia. Seuraavaksi eniten työvoimavajetta oli omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista (7 %), erityislastentarhanopettajista (6,7 %), psykologeista (5,8 %) sekä puheterapeuteista (5,7 %). Kaikissa muissa ammattiryhmissä työvoimavaje oli alle 5 %.
Suhteellisesti eniten työvoimavaje oli lisääntynyt parin vuoden aikana erityislastentarhanopettajilla (3, 9 prosenttiyksikköä), sosiaalityöntekijöillä/erityissosiaalityöntekijöillä (1,5 %-yksikköä) sekä lastentarhanopettajilla (1,4 %-yksikköä). Useissa ammattiryhmissä työvoimavaje oli säilynyt lähes ennallaan. Suhteellisesti eniten työvoimavaje oli vähentynyt koulukuraattoreilla (- 3,5 %-yksikköä) ja terveydenhoitajilla (- 2,3 %-yksikköä).
Lukumääräisesti eniten työvoimavajetta oli sosiaalipalveluissa työskentelevien lähihoitajien/lastenhoitajien/kodinhoitajien/kehitysvammahoitajien tms. ammattiryhmässä (1 076 henkilöä, vaje 3,2 %) sekä sairaanhoitajien/erikoissairaanhoitajien ammattiryhmässä (948 henkilöä, vaje 2,8 %).
Työvoimavajeesta kolme neljäsosaa oli kaupungeissa ja muissa kunnissa ja yksi neljäsosa kuntayhtymissä. Maakunnittain tarkasteltuna lähes puolet (49 %) työvoimavajeesta sijoittui Uudellemaalle, 11 % Pirkanmaalle ja 6 % Lappiin.
1990-luvun alun lamavuosien jälkeen kunnallisen henkilöstön määrä on kasvanut 52 000 henkilöllä. Valtaosa kasvusta on ollut terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lokakuussa 2011 kunta-alalla työskenteli 441 000 palkansaajaa. Lokakuussa 2011 sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 240 000 henkilöä.
Tiedustelussa selvitettiin kokonaan hoitamatta olevien virkojen ja työsuhteisten tehtävien lukumäärä. Työvoimavaje on laskettu vähentämällä kokonaan hoitamatta olevista vakansseista ne vakanssit, joihin ei ole ollut tarvetta palkata ketään. Työvoimavajeprosentti on saatu laskemalla kuinka monta prosenttia vaje on työssä olevan henkilöstön ja vajeen yhteismäärästä.
Tiedustelu lähetettiin kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Se kattaa noin 85 % koko kunta-alan ko. ammattiryhmissä työskentelevästä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Tiedustelu ei koskenut lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä.
johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti, puh. 050 527 1092
Taulukko tiedusteluun vastanneitten kuntien ja kuntayhtymien työssä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltoalanhenkilöstön lukumäärä ja työvoimavaje 3.10.2012
KT Kuntatyönantajat on kuntatyönantajien etujärjestö, joka edustaa Suomen kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset. Se on keskeinen työelämän tuloksellisuuden ja laadun kehittäjä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee 441 000 työntekijää ja viranhaltijaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1