Sosialidemokraattinen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä
Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen
Sd-kansanedustajat kysyvät:
Hallitus ei halua vammaisia ja osatyökykyisiä töihin?
Sosialidemokraattinen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä, kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen (ensimmäinen allekirjoittaja), Tarja Filatov ja Ilmari Nurminen ovat tänään (18.5.) jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen työolosuhteiden järjestelytuen poistamisesta.
– Tieto hallituksen aikeista on tyrmäävä. Tässä ei ole kyse suurista rahoista, vaan enemmänkin kyse on kansalaisten yhdenvertaisuudesta, sanoo Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).
– Työolojen mukauttaminen on ymmärrettävä laajasti. Se ei ole vain näkö- tai kuulovammaisen tai liikuntaesteisen apuvälineiden hankintaa, vaan siihen sisältyy myös esimerkiksi muistisairaiden työkyvyn tukeminen. Tällä hetkellä käytäntö on, että muistisairausdiagnoosin jälkeen henkilö siirtyy lähes automaattisesti eläkkeelle, vaikka kognitiivisen mukauttamisen avulla hänellä voisi olla useita työvuosia edessään, perustelee Mäkisalo-Ropponen kysymystä.
– Työpaikan olojen mukauttaminen on työnantajalle maksettava tuki, jotta kynnys palkata vammainen tai osatyökykyinen madaltuisi. Tuen käyttö on vähäistä, mutta tarkoitus kannatettava. Tukea ei pidä poistaa, vaan kehittää, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd).
– Työelämä muuttuu samalla muuttuvat myös mukauttamisen vaateet. Uusi teknologia mahdollistaa vaikeastikin vammaisen ihmisen osaamisen hyödyntämisen, mutta se saattaa vaatia teknologisia investointeja. Yrittäjät eivät investoi, koska " edullisempia" työntekijöitä on tarjolla. Valtiovallan tulee muuttaa tehottomia yritystukia, jotta niiden avulla vammaisten ihmisten rekrytointi helpottuu, jatkaa Filatov.
– Perusteluksi tuen poistolle on huono, ettei tukea ole käytetty paljoa. Asian tärkeys korostuu työelämän muuttuessa, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov. – Samalla muuttuvat myös mukauttamisen vaateet, että tukea käytettäisiin mahdollisimman paljon – ja näin mahdollistettaisiin vammaisten ja osatyökykyisten suuri osallistuminen avoimille työmarkkinoille. Tässä ei voi nostaa käsiä pystyyn – hallituskaan, jatkaa Filatov.
– Hallituksen ei pidä poistaa mukauttamista. Ei ainakaan vähäisen käytön takia, vaan pikemminkin hallituksen tulee laajentaa tukea uusiin käyttötarkoituksiin, joilla kaikki työikäiset pidetään paremmin mukana. Hallituksen ei tule lisätä työsyrjintää, vaan päinvastoin ennaltaehkäistä sitä. Ja siihen velvoittaa yhdenvertaisuuslakikin, sanoo Ilmari Nurminen (sd).
Lisätietoja:
Merja Mäkisalo-Ropponen 050 3579090
Tarja Filatov 050 511 3112
Ilmari Nurminen 050 512 2189
KIRJALLINEN KYSYMYS
Työolosuhteiden järjestelytuen poistamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Yhdenvertaisuuslakia muutettiin viimeksi vuonna 2014. Sen perusteella syrjintä on kiellettyä muun muassa iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lain mukaan esimerkiksi viranomaisen, koulutuksen järjestäjän tai työnantajan on siis tehtävä kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta tai jatkaa työntekoa. Mukautukset on Suomen lainsäädännössä toteutettu YK:n vammaisyleissopimuksen ja työsyrjintädirektiivin mukaisesti.
Osana maakuntahallinnon ja kasvupalveluiden valmistelua, on tullut esiin tieto, että hallitus olisi lopettamassa kokonaan työolosuhteiden järjestelytuen - mukauttamisen. Hallituksen linjaus poistaa järjestelytuki keinovalikoimastaan parantaa työllisyyttä ja siten vähentää julkisen talouden vajetta on ristiriitainen. Mukauttamisen laiminlyönnillä aiheutetaan työkykyisten ihmisten työn ulkopuolelle jääminen. Se on epäinhimillistä ja yhteiskunnan kannalta inhimillisten voimavarojen hukkaan heittämistä.
Työpaikan olojen mukauttaminen on työnantajalle maksettava tuki, jotta kynnys palkata vammainen tai osatyökykyinen madaltuisi. Perusteluksi tuen poistolle on huono, ettei tukea ole käytetty paljoa. Asian tärkeys korostuu työelämän muuttuessa. Samalla muuttuvat myös mukauttamisen vaateet, että tukea käytettäisiin mahdollisimman paljon – ja näin mahdollistettaisiin vammaisten ja osatyökykyisten suuri osallistuminen avoimille työmarkkinoille.
Asiakokonaisuuden ymmärtäminen vaatii problematiikkaan paneutumista. Esimerkiksi, tällä hetkellä mukauttaminen ymmärretään yleensä vain liikuntavaikeuksien sekä näkö- tai kuulovammaa kompensoivien apuvälineiden hankintana, mutta meillä on tällä hetkellä noin 7000 työikäistä muistisairasta ja monet heistä ovat joutuneet jäämään heti diagnoosin saatuaan eläkkeelle. Kognitiivisen mukauttamisen avulla olisi mahdollista pidentää heidän työssä olemistaan oleellisesti useilla vuosilla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä hallitus turvaa sen, ettei työntekijän vamma, joka vaatii työolojen mukauttamista, estä vammaisen ihmisen palkkaamista,
miten hallitus turvaa sen, että muistisairaus ei johda irtisanomiseen, vaan tuetaan työuran pidentymistä ja työolojen kognitiivista mukautusta?
Helsingissä 18.5.2017
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
Tarja Filatov /sd
Ilmari Nurminen /sd
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1