SAK valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta: Veroelvytyksen sijaan Suomen talous tarvitsee nyt puskureita

Valtion budjetissa ei ole tilaa veroasteen alentamiselle ensi vuonna, arvioi SAK. Verotuksen painopisteen siirto pois työn verotuksesta on valtiovarainministeriöltä tervetullut avaus, kunhan se toteutetaan tuloeroja kasvattamatta ja valtiontalouden kestävyydestä huolehtien.

– Palkansaajatkaan eivät rakasta veroja, mutta ihmiset ymmärtävät hyvinvointivaltion rahoituksen edellyttävän riittäviä verotuloja. Verokevennysten toteuttaminen olisi tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti hölmöä, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.

Suomen talous kasvaa poikkeuksellisen vahvasti, joten nyt on hyvä aika kerätä puskureita tulevaisuutta varten. Väestö ikääntyy ja tarvitsee lisää palveluita, mikä kasvattaa jatkossa julkisen talouden menoja. Julkistalouden puskureita tarvitaan myös seuraavan taloustaantuman varalle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittää tuloverotuksen keventämisen rahoittamista muita veroja korottamalla. SAK:n Kaukoranta pitää ajatusta oikeansuuntaisena, mutta on huolissaan sen vaikutuksista tulonjakoon. Monet kulutus- ja haittaverot osuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin.

– Hallituksen tavoitteena tuskin on kasvattaa tuloeroja ja lisätä eriarvoisuutta. Siksi budjettiriiheen mennessä on syytä tarkkaan arvioida, miten verotuksen painopisteen siirto toteutetaan tuloeroja lisäämättä. Kaikille samansuuruisten kulutusverojen korottaminen heikentäisi erityisesti pienituloisten toimeentuloa. Kulutusverojen sijaan verotuottoja tulisikin hakea pääomien verottamisesta, esimerkiksi perintöveron ja osinkoverotuksen puolelta.

Valtiovarainministeriön budjettineuvottelujen yhteydessä ministeri Orpo antoi kansliapäälliköille tehtäväksi nopeasti vaikuttavien keinojen etsimisen työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyttä onkin syytä parantaa, mutta se ei voi perustua pelkkiin nopeasti vaikuttaviin taikatemppuihin.

– Viisas hallitus ei jättäisi hitaammin vaikuttavia keinoja pois työkalupakista. Oppivelvollisuuden pidentäminen, matalasti koulutettujen aikuisten osaamista edistävä perustaitotakuu sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen suunnatut innovaatiotuet vaikuttavat talouteen viiveellä, mutta juuri nämä ja muut vastaavat toimet luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Vielä on aikaa perua työelämän epävarmuutta lisäävät heikennykset

Budjettiriihessä hallituksella on myös mahdollisuus tarkastella uudestaan huonosti harkittuja päätöksiään: irtisanomissuojan heikentämisehdotusta ja työttömiä kurittavia aktiivimalleja.

– Irtisanomissuojan heikennys pienissä yrityksissä ei tutkijoiden arvion mukaan lisää työllisyyttä, joten esityksen perusteluilta on pudonnut pohja. Työelämän epävarmuuden kasvattamiselle ei ole mitään perusteita, Kaukoranta toteaa.

SAK on vaatinut työttömyysturvan aktiivimallien perumista. Niiden tilalle Suomen suurin palkansaajajärjestö esittää kannustavaa työllistymismallia, joka tarjoaisi kaikille työttömille henkilökohtaiset ja yksilölliset palvelut.

Lisätietoja
pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, puh. 040 752 8637
Twitter @ikaukora