Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä metsähakkeen käyttöä edistettävä energia- ja ilmastostrategiassa

Kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky on varmistettava kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, että hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan. Uusiutuvan energian, omavaraisuuden ja työllisyyden tavoitteet täyttyvät kotimaisen energian käytön lisäämisellä. Erityisesti on syytä miettiä kannustimia energiatehokkaiden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ylläpitämiseen ja rakentamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä julkisti perjantaina 13.5.2016raportin uusiutuvan energian tukijärjestelmän uudistamiseksi. Asiantuntijatyöryhmän näkemykset otetaan huomioon energia- ja ilmastostrategian valmistelussa. Suomessa pääasiallinen tukijärjestelmä metsähakkeen käytön edistämiseen on vuodesta 2011 lähtien ollut metsähakkeen sähköntuotantotuki, joka on saanut paljon tunnustusta kustannustehokkuudestaan ja markkinaehtoisuudestaan mm. Euroopan komissiolta.

- On syytä miettiä tapoja, joilla kannustetaan kysynnän mukaan joustavasti ajettavien sähköntuotantolaitosten ylläpitämiseen ja rakentamiseen. Myös nykyisen joustavan kapasiteetin turvaaminen tulisi ottaa huomioon. Erityisen tärkeätä olisi parantaa kannustimia siihen, ettei energiatehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa korvata pelkillä lämpökattiloilla, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka muistuttaa.

Suomen metsähakkeen nykyisen tukijärjestelmän tavoitteena on ollut vuoteen 2020 mennessä edistää metsähakkeen käyttöä polttoaineena siten, että sen vuosittainen käyttö kasvaisi 25 TWh:iin.

- Metsähakkeen käytön trendi on väärä: parin viime vuoden aikana käyttö on vähentynyt. Pidämme työryhmän ehdotusta metsähakkeen tuen järjestelmän jatkamisesta hyvänä lähtökohtana, Laurikka sanoo.

Työryhmä ehdottaa, että metsähakkeen tukijärjestelmä voisi olla voimassa huhtikuun 2021 jälkeenkin ja voimalaitoskohtaisesta 12 vuoden enimmäistukiajasta voisi luopua. Metsähakkeen tukijärjestelmää voisi myös laajentaa metsähakkeesta eli suoraan metsästä saatavasta puusta valmistettuun polttohakkeesta ja murskeesta valmistettaviin metsäjalosteisiin, esimerkiksi biohiileen, pelletteihin ja pyrolyysiöljyyn.

Metsähakkeen sähköntuotantotuen suuruus on sidottu päästöoikeuden hintaan ja turpeen veroon. Metsähakkeen tuotantotuen määrä on vaihdellut maltillisella tasolla: 13,13 eurosta 18 euroon /MWh. Päästöoikeuden hinnan noustessa riittävän korkealle, jonkin verran yli 20 euron, metsähakkeen sähköntuotantotuki supistuu nollaan. Päästöoikeuden hinta on nyt noin 6 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportti uusiutuvan energian tukijärjestelmän uudistamiseksi

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 163 0465

toimialapäällikkö Jouko Rämö, puh. 040 480 3736