Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Riihen veroratkaisujen tuettava kasvua ja työpaikkoja

Teknologiateollisuus ry

Riihen veroratkaisujen tuettava kasvua ja työpaikkoja

Tiedote.
Julkaistu: 13.09.2011 klo 11:54
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Energiaveroja korotettiin merkittävästi vuoden alussa. Nyt osa teollisuudesta maksaa 14-kertaista sähköveroa EU:n minimitasoon verrattuna. Hallitusohjelmaan kirjattu energiaveroleikkurin kehittäminen on toteutettava pikaisesti. Toinen kasvua ja työpaikkoja tukeva uudistus olisi T&K-toimintaan kannustava verovähennys. Teknologiateollisuus kiirehtiikin vähennyksen selvittämistä ja käyttöönottoa.

Hallitusohjelman tärkeimmiksi elinkeinopoliittisiksi tavoitteiksi on nostettu viennin lisääminen, kotimaisen työn jalostusarvon kasvattaminen ja lisäarvon tuottaminen. Näiden kautta luodaan uutta kasvua ja lisää työpaikkoja.

Täsmälleen oikeiden tavoitteiden kanssa on ristiriidassa se, ettei energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin kehittäminen sisälly valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesitykseen. Hallitus ei ole myöskään aloittanut hallitusohjelmassa "pikaiseksi" kirjattua selvitystä uuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan kannustavan verovähennyksen käyttöönotosta. Tämä siitä huolimatta, että juuri nyt yritysten tilanne ja lähiajan talousnäkymät ovat selvästi heikentyneet verrattuna viime kevääseen.

- Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta yritysten toimintaympäristöä varjostavat epävarmuudet vähenisivät ja luottamus Suomessa tapahtuviin investointeihin lisääntyisi, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii.

Energiaa paljon käyttävä teollisuus leikkurin piiriin

Teknologiateollisuus korostaa, että hallitusohjelmaan kirjattu energiaveroleikkurin kehittäminen on toteutettava pikaisesti siten, että leikkuri tulee voimaan heti ensi vuoden alusta lukien. Energiaverot ovat nousseet vuoden alussa yli 2,5-kertaisiksi vuoteen 2009 verrattuna, mikä on lisännyt erityisesti energiaintensiivisen vientiteollisuuden tuotantokustannuksia.

- Teollisuustuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan eikä suomalaisten yritysten ole mahdollista lisätä kohonneiden verojen aiheuttamia lisäkustannuksia hintoihinsa. Tästä seuraa, että suomalaisten yritysten kilpailukyky ja kannattavuus heikkenevät, jolloin investoinnit ja työllistämismahdollisuudet Suomessa vähenevät. On huomattava, että esimerkiksi sinkin valmistuksessa sähkön hinta muodostaa yli 40 prosenttia tuotantokustannuksista, Turunen painottaa.

Hallitusohjelmassa on luvattu alentaa energiaverotusta EU-säännösten sallimille minimitasoille.

Teknologiateollisuuden mielestä veron alennus onnistuu parhaiten kehittämällä nykyistä energiaveroleikkuria eli teollisuudelle jo nyt myönnettävää energiaverojen palautusta siten, että kaikki paljon energiaa käyttävät teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden yritykset pääsevät veroleikkurin piiriin.

- Nykyisellään osa Suomessa toimivasta energiaintensiivisestä teollisuudesta maksaa peräti 14-kertaista sähköveroa EU:n minimitasoon verrattuna. Kilpailu EU:n sisällä on vääristynyt, koska muissa EU-maissa on käytössä tuntuvia veronhuojennuksia energiaintensiiviselle teollisuudelle, Turunen painottaa.

- Suomalainen työ ja suomalaiset työpaikat jäävät jalkoihin kansainvälisessä kilpailussa, ellei hallitus toteuta jo luvattua energiaverojen kohtuullistamista, Turunen toteaa.

T&k-verovähennyksen käyttöönottoa ei pidä enää jarruttaa

T&k-menojen nostaminen hallitusohjelman mukaiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää sekä yksityisten että julkisten panostusten euromääräistä lisäämistä.

- Tavoitteeseen ei päästä sillä, että yliopistot ja tutkimustoiminta ovat päällimmäisenä hallituksen leikkauslistalla, Turunen painottaa.

Julkisen tuen osuus yritysten t&k-investoinneista Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna matala, vain alle puolet EU:n keskiarvosta.

- Elinkeinotuet tulisi kohdentaa uutta luovaan ja kasvua edistävään toimintaan esimerkiksi aluepoliittisin perustein myönnettävien tukien sijaan, Turunen linjaa. Samoin nyt tehtävät menosäästöt tulisi kohdentaa pikemminkin tukiin liittyvän byrokratian karsimiseen ja tukien hallinnoimisen tehostamiseen – ei varsinaiseen yritysten kehittämishankkeisiin kohdistuvaan tukeen.

Turusen mukaan t&k-toimintaan pitäisi kannustaa kaikissa, myös pienissä ja vasta osaamistaan luovissa yrityksissä. Paras väline tähän olisi t&k-verokannustin, jonka käyttöönoton osalta pohjatyö on tehty jo viime hallituskaudella.

- Verovähennyksen kautta on mahdollista lisätä erityisesti pk-yritysten omia t&k-panostuksia ja kasvattaa merkittävästi uutta luovien sekä suoraa vientiä harjoittavien yritysten määrää. Samalla mahdollistettaisiin Tekesin keskittyminen laajempiin hankkeisiin. Tämän vuoksi t&k-verovähennys tulisi selvittää pikaisesti ja saattaa tarvittavat lakimuutokset voimaan jo vuonna 2012, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. (09) 192 3310 tai 0500 445 444

Johtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329

Ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, puh. 050 380 4496

 

 

Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n noin 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs