Ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien saatavuudesta on muodostumassa alan kasvua rajoittava tekijä. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu vuosittain noin 350–400, joista 80 prosenttia suorittaa perustutkinnon ja viidennes aikuisten ammattitutkinnon. Jatkossa uusia kuljettajia tarvitaan noin 600 vuodessa.
Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti koulutusmääriin ja -sisältöihin sekä myös koulutuksen järjestämiseen ja opetuksen toteutukseen.
Koko ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja nopeampaa ammattiin valmistumista edistää ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutos osin tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen perustavaksi. Opintosuunnitelmissa koulutusta siirrytään mittamaan opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä.
Metsäalan koulutusten markkinointiin on panostettu laajasti ja alan imago on muun muassa investointiuutisista johtuen vahvassa nousussa. Metsäkonekoulutukseen hakeutuvien määrän kasvaminen mahdollistaisi aidon valintamenettelyn ja hakijoiden ohjautumisen aiempaa paremmin sopiviin koulutusohjelmiin. Koulutukseen hakeutumisen tulee olla hakijan kannalta selkeää. Onnistuneella opiskelijavalinnalla palvellaan sekä työelämän tarpeita että opiskelijoiden etua. Yksi alan vetovoimaisuutta ja hakijamääriä parantavana tekijä on koulutuksen tuominen yleisemmin isompiin taajamiin. Tuloksellisessa markkinoinnissa toimitaan sekä valtakunnallisesti oppilaitosten kesken yhteistyössä että paikallisesti alueen erikoispiirteet huomioon ottaen.
Koulutusta järjestävän oppilaitosverkoston valtakunnallinen toimivuus edellyttää kokonaiskoordinointia sekä paikallisten työvoimatarpeiden ja vetovoimaisuustekijöiden huomioon ottamista. Opetushallituksen ja Metsätehon tekemän selvityksen mukaan alan koulutukseen hakeudutaan pääasiassa alle 90 kilometrin etäisyydeltä oppilaitoksesta. Heikki Pajuojan vuonna 2013 esittämässä metsäkoneenkuljettajakoulutusmallissa metsäalan perusteiden opetusta toteutettaisiin noin 15 oppilaitoksessa, jonka jälkeen metsäkonealalle suuntautuminen tapahtuisi valintamenettelyn kautta joko puutavaran koneelliseen hakkuuseen, metsäkuljetukseen tai metsänhoitotöihin. Metsäkuljetuksen ja koneellisen metsänhoidon koulutusta annettaisiin kaikilla oppilaitoksilla ja hakkuukonekoulutus keskitettäisiin työvoimatarpeen kannalta keskeisille paikkakunnille. Pajuojan mallissa määräaikaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet sisältävät järjestämisluvat ohjaisivat saavuttamaan työelämän koulutukselle asettamia tavoitteita.
Tutkimusten mukaan oppilaitosten metsäaineiden opetukseen ollaan varsin tyytyväisiä, mutta työelämätaitoja valmistuneet eivät koe juurikaan saaneensa opinnoista. Metsäkoneenkuljettajan työn menestyksekäs hoitaminen vaatii nopeaa päätöksentekokykyä, vahvoja vuorovaikutustaitoja sekä vastuunottoa niin omasta työstä kuin itsensä kehittämisestä. Koulutuksen tavoitteeksi on otettava valmiudet kokonaisvaltaiseen ammattiin kasvattamiseen, jonka avulla terve ammattiylpeys kehittyy. Haasteena on usein opiskelijan työelämään siirtyminen. Opiskelijoiden työllistymistä edistäisi nykyisen työharjoittelujärjestelmän kehittäminen, opiskelijalle annettu lisätuki ja -ohjaus harjoittelujaksoilla sekä työelämään siirtymisessä. Metsäkoneyritysten kynnystä harjoittelupaikkojen tarjoamiseksi ja harjoittelijoihin panostamiseksi madaltaisi heille maksettava koulutuskorvaus.
TTS Työtehoseura kehittää metsäalan perustutkintokoulutusta kokonaisvaltaisesti ammattiin kasvattavaksi yhteistyössä Savon aikuis- ja ammattiopiston sekä Ammattiopisto Livian kanssa Metsäalan substanssiosaaminen tulosten jalkauttaminen metsäalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö.
Lisätietoja:
Toimialajohtaja Vesa Tanttu, TTS Työtehoseura, p. 0447143676, [email protected]
Ohjausryhmän pj. Ville Manner, Koneyrittäjien liitto, p. 0409009426, [email protected]
Tutkija Eila Lautanen, TTS Työtehoseura, p.0447143686, [email protected]
TTS - Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS - Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1