Politiikan puolustus Vita activa pokkariksi

Mitä tapahtuu, jos automaatio vapauttaa ihmiskunnan sen vanhimmasta ja luonnollisimmasta taakasta, työnteosta ja välttämättömyyden orjuudesta?

Hannah Arendt pohtii Vita activassa modernin ihmisyyden paradoksia: tieteen edistysaskeleet ovat tehneet ihmisestä maapallon valtiaan, mutta samaan aikaan yksilöiden toimintamahdollisuudet ja poliittinen vapaus ovat kaventuneet. Länsimaisen filosofian perinteestä poiketen Arendt painottaa ihmisen toimintaa, ”vita activaa”. Hän kohottaa politiikan ihmisen toiminnan keskeiseksi areenaksi. Teos onkin poliittisen yhteisön ja elämäntavan intohimoinen puolustus.

”Teos on perinpohjainen tutkielma vapaan poliittisen toiminnan luonteesta, sen suhteesta muihin elämän osa-alueisiin ja sen kohtaamista esteistä. Se tarjoaa yhä ajankohtaisempia näkökulmia politiikan ja taiteen arvosta taloudellisia ja teknologisia näennäisvälttämättömyyksiä vastaan”, sanoo teoksesta Arendt-tutkija Ari-Elmeri Hyvönen Jyväskylän yliopistosta.

”Vita activa -klassikkoteoksen tekee erityisen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi sen sisältämä toiminnan teoria sekä poliittisen vastuun käsite. Arendt pyrkii teoretisoimaan radikaalin, osallistuvan ja demokraattisen toiminnan mahdollisuuksia autoritäärisen vallan ja tuhoisien ääriliikkeiden ehkäisemiseksi”, lisää niin ikään Arendt-tutkija Julian Honkasalo.

Runsaasti keskustelua herättänyt Vita activa on yksi Hannah Arendtin pääteoksista ja hänen poliittisen ajattelunsa yhteenveto.

Hannah Arendt (1906–1975) lukeutuu 1900-luvun merkittävimpiin politiikan teoreetikkoihin. Saksalaissyntyinen Arendt pakeni natseja vuonna 1933 ensin Ranskaan ja sieltä Yhdysvaltoihin, missä hän loi akateemisen uransa. Hänen toinen keskeinen teoksensa on Totalitarismin synty (1951, suomeksi Vastapaino 2013).

Hannah Arendt: Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot
The Human Condition
Suom. Riitta Oittinen ja työryhmä
423 s., Vastapaino 2017

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501