Palvelualojen työnantajat: Budjettiriihessä ratkottava työvoimapulaa

Pula sopivasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi jo 44 prosentille palveluyrityksistä, mikä on koko 19-vuotisen mittaushistorian korkein luku. Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan Suomen hallituksen tulee päättää työvoimapulaa helpottavista toimista, kuten ansiotuloveron laskemisesta. Ansiotuloveron keventäminen kohentaisi myös kansalaisten ostovoimaa. 

 Palvelualat toipuivat koronasta kokonaisuudessaan vasta vuodenvaihteessa, jolloin palvelualojen yhteenlaskettu liikevaihto kipusi takaisin koronaa edeltäneelle tasolle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut sen jälkeen talouteen uusia tummia pilviä ja kasvattanut taantuman uhkaa. Palveluyrityksissä kasvu kuitenkin edelleen vetäisi.

– Palveluyritysten kasvu tyssää työvoimapulaan, joka on korkeimmalla tasollaan lähes 20 vuoteen. Pula sopivasta työvoimasta on tällä hetkellä kasvun este 44 prosentille palveluyrityksistä. Ongelmaa on lähdettävä korjaamaan sekä työnteon kannustavuutta parantamalla että työvoiman tarjontaa kasvattamalla, elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta sanoo.

Palta esittää ansiotuloverotuksen alentamista kaikissa tuloluokissa työnteon kannustavuuden lisäämiseksi. Lisäksi työn ylintä marginaaliveroastetta tulee liiton mukaan madaltaa ja ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopua. Ongelmia työn tarjonnan osalta voitaisiin ratkoa nopeastikin myös lisäämällä Maahanmuuttovirastolle resursseja lupahallinnon henkilöstön vakinaistamiseen, jotta lupaprosesseja saataisiin nopeutettua.

Myöskään Suomen pidemmän aikavälin kasvun tukemista ei saa unohtaa kriisissä, Rauhamäki muistuttaa. Digitaalinen ja ekologinen siirtymä edellyttävät uuden luomista.

– Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan määrärahoja, erityisesti yrityslähtöistä rahoitusta, tulee lisätä tulevassa budjettiriihessä, jotta pääsemme TKI-panostukset neljään prosenttiin BKT:stä nostavalle kasvu-uralle. Palta tervehtii ilolla valtiovarainministeriön esityksessä olevaa t&k-verokannustinta. Olennaista on kuitenkin varmistaa, että se mahdollistaa myös digikehitystä koskevat panostukset.

Liikenteen korjaus- ja ilmastovelka kasvavat ilman riittävää rahoitusta

Paltan mukaan liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii erityistä huomiota energian ja polttoaineiden hintojen sekä kuljetuskustannusten noustessa Venäjän hyökkäyssodan myötä.

– Liikenteen ilmastotoimia on jatkettava määrätietoisesti ja siten, että alan yritysten kansainvälinen kilpailukyky turvataan vihreässä siirtymässä. Ilman riittävää rahoitusta kasvavat sekä liikenteen korjausvelka että ilmastovelka, Rauhamäki sanoo.

Paltan mukaan esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteen vuoden 2024 todennäköisten kiristysten myötä nouseviin kuljetuskustannuksiin varautumiseksi tulee laatia ensi vuoden aikana logistiikan kilpailukykypaketti, joka lieventäisi polttoainekustannusten voimakkaan nousun vaikutuksia.

Liikenneinfran rahoitus tulee nostaa infran perustarpeiden mukaiselle kestävälle tasolle ensi vuodeksi, eli perusväylänpidon osalta 1,4 miljardiin euroon ja liikenneinfran kehittämisinvestointien osalta noin 600 miljoonaan euroon.

Liikenteen korjausvelka on jo noin 2,9 miljardia euroa, ja uhkaa kasvaa jatkuvasti. Väyläviraston arvion mukaan vuoden lopussa huonokuntoisia teitä on noin 7800 kilometriä, ja tilanne pahenee nopeasti. Viimeksi tilanne oli yhtä huono 90-luvun alussa, jolloin huonokuntoisia päällysteitä oli 6500 kilometrin verran. Liikenteen riittävästä rahoituksesta tulee huolehtia myös vuoden 2023 jälkeen.

Lisätiedot:

Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki,
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. +358 50 521 2907