Palkaton vapaa voi olla lyhyempi kuin lomautus

Työtuomioistuin on vahvistanut KT Kuntatyönantajien tulkinnan, jonka mukaan lomautuksen vaihtoehtona tarjottavan palkattoman vapaan pituus voi olla lomautusta lyhyempi. 21 kalenteripäivän pituisen lomautuksen vaihtoehtona voitiin tarjota 13 työpäivän pituista palkatonta vapaata.

Hallinto-oikeudessa aiemmin hyväksytty tulkinta vahvistettiin nyt myös työtuomioistuimessa. Kuntatyönantajien kannalta työtuomioistuimen päätös on merkittävä, koska päätöksen myötä työnantajalla on lomautuksen rinnalla vaihtoehtoinen tapa toteuttaa välttämättömiä henkilöstömenosäästöjä palkattomilla vapailla.

Työtuomioistuimien 20. kesäkuuta antama päätös koskee tapausta, jossa kaupungilla oli taloudellisen tilanteen vuoksi välttämätön tarve säästää henkilöstömenoissa. Palkansaajajärjestöjen kanssa ei ollut erimielisyyttä säästötarpeesta, mutta säästöjen toteuttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa järjestöt eivät suostuneet sopimaan henkilöstösäästöistä.

Kaupunki sitoutui siihen, että työntekijää/viranhaltijaa ei lomauteta 21 kalenteripäiväksi, mikäli hän sitoutuu ottamaan vähintään 13 työpäivän tai vastaavan tuntimäärän palkatonta vapaata vuoden 2013 aikana. Toiminnallisista syistä osa henkilöstöstä jätettiin lomautusten ulkopuolelle ja osan lomautukset olivat pidempiä tai lyhyempiä.

Taloudellinen tilanne vaati säästöjä henkilöstömenoissa

Työtuomioistuin ottaa päätöksessään kantaa siihen, oliko kaupungilla ollut virkaehtosopimuksen mukainen peruste lomauttaa viranhaltijat 21 kalenteripäivän ajaksi, kun he eivät olleet lomautetuksi tulemisen vaihtoehtona hakeneet 13 työpäivän pituista työvapaata.

Työtuomioistuin katsoo päätöksessään, että kaupungilla oli ollut pakottava tarve säästää henkilöstömenoissa. Säästötarve oli perustunut todelliseen arvioon ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot olivat olleet mitoitukseltaan perusteltuja.

Työtuomioistuimen tuomion lopputulokseen vaikutti mm. se, että edellisenä vuonna toteutettujen lomautusten ja palkattomien vapaiden perusteella työnantaja oli voinut ennakoida, että kaikki työntekijät/viranhaltijat eivät suostu ottamaan palkattomia vapaita, ja sen perusteella työnantaja oli voinut suunnitella toteutettavat säästöt siten, että vain osa henkilöstöstä ottaa palkattomia vapaita ja osa joudutaan lomauttamaan. Lomautuksilla ja palkattomilla vapailla toteutettiin 3,5 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa, minkä kaupunki oli ilmoittanut säästötarpeeksi.

Työnantajalla oli myös direktio-oikeuden nojalla toiminnallisesta syystä oikeus tarjota lomautusta lyhyempää palkatonta vapaata, ja lomautusuhan alaisilla on ollut todellinen mahdollisuus valita lomautuksen ja palkattoman vapaan välillä.

Lisätietoja:

työmarkkinalakimies Anne Kiiski, puh. 050 414 0718
TT 20.6.2016, tuomio nro 72