Palkansaajille siirretyt maksut syövät ostovoimaa

Palkansaajille siirretyt maksut syövät ostovoimaa

Palkansaajat ovat vuosien saatossa saaneet huomata, että palkasta häviää verojen lisäksi erilaisia maksuja yhä enemmän ja enemmän. Bruttopalkasta vähennetään verojen ohella työeläkemaksuja (5,7%) ja työttömyysvakuutusmaksuja (1,15%). Näiden erillisten maksujen osuus on nyt lähes 7 prosenttiyksikköä verojen päälle ja maksut tulevat edelleen kasvamaan.

Palkansaajille siirretyillä maksuilla heikennetään ostovoimaa, jolloin vaikutukset näkyvät kulutuksen vähentymisenä. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen heikentävästi ja palvelualojen ahdinkoon. Kuinka pitkään voidaan edetä ostovoiman heikentämisen ja työllisyyden kustannuksella? Eri tilastolähteiden mukaan Suomen ulkoinen kilpailukyky on kohentunut suhteessa pahimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Nyt pitäisi jo olla näkyvissä viennin lisääntymistä, jolloin saataisiin uutta piristystä taantumassa olleeseen talouteen.

Liikkeelle pitää saada investoinnit ja tuotekehityspanokset, jotka ovat suomalaisten tulevaisuuden takeena. Tuotteiden ja palveluiden pitää olla kunnossa sekä myyviä. Taloudellisesti hyvinvointimme edellytykset pohjautuvat innovatiivisiin tuotteisiin, niistä saatavaan hintaan, niiden yhteyteen rakennettuun palveluliiketoimintaan ja vaikuttaviin julkisiin palveluihin. Nyt, jos koskaan, julkisiin infrarakenteisiin pitää panostaa, jotta kasvua voidaan tukea yhteiskunnan toimilla. Pelkkien säästöjen ja leikkausten kautta ei uusia innovaatioita, tuotekehitystä ja hyvinvointia saada aikaiseksi. Todelliset muutokset pitää saada ihmisten ja yritysten arkeen, jotta uudesta teknologista saadaan hyödyt irti ja talteen.

Työnantajapuolelle on jo edellisellä hallituskaudella annettu erinäisiä dynaamisia verohelpotuksia, joiden uskottiin tuovan maalle mannaa. Nyt on suunnitteilla uusi yritysveroalennus, joka on pitkään aikaan ensimmäinen helpotus myös pienille toiminimiyrittäjille. Toivottavasti tuolla uudella vähennyksellä saadaan oikeaa potkua työmarkkinoille ja toimeliaisuuden lisääntymistä, mutta verotuksen muutosten yhteydessä pitää huolehtia myös julkisten palveluiden rahoituksesta.

Monimutkaisiin ongelmiin ei ole olemassa pelkistettyjä ja yksinkertaisia vastauksia, vaan ratkaisut perustuvat yhteiseen tahtoomme, sitoutumiseen ja luottamukseen. Unohtamatta osaamisen kehittämistä ja toimivaa kahdensuuntaista vuorovaikutusta. Elämme erittäin yritysmyönteistä aikaa, mutta yrittämiseen on oltava intohimo ja palo. Meistä kaikista ei yrittäjiksi ole, eikä tarvitse olla. Muuttuneet työn tekemisen muodot edellyttävät työmarkkinakentällä kuitenkin uudistumista. Tarvitsemme niin palkansaajia kuin mahdollisuuksia erilaiseen yrittäjyyteen. Voimakkaalla vastakkainasettelulla yritysten ja palkansaajien välillä vain kiihdytetään pahan mielen kierrettä, joka osaltaan hidastaa Suomen nousua ja kasvun alkamista.

Viime vuodet päättäjät ovat vatvoneet erilaisia rakenteellisia asioita, mutta vastaavia panoksia ei ole laitettu tulevaisuusinvestointeihin. Nyt on aika tarttua tulevaisuuden tekemiseen. Visionääri, joka esittelee uskottavan suomalaisen menestystarinan, johtaa kansakunnan kohti uutta tulevaisuutta.