Alkutuotannon alat kärsivät työvoimapulasta, vaikka Suomessa on työttömiä enemmän kuin koskaan. Mikä on, että maatalouden työt eivät kelpaa? Tätä pohdittiin Maatalouden Erikoisyhdistysten Liiton keskustelutilaisuudessa SuomiAreenan avauspäivänä Porissa.
Keskustelun viritti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila, joka on tunnettu reippaista näkemyksistään. Hänen mukaan maataloudella ja alkutuotantoaloilla on kaikki edellytykset menestyä kilpailussa tulevaisuuden työntekijöistä.
”Lopettakaa valitus”, käskee Mattila. Kyse on maatalousalojen itse itsestään luomasta murheellisesta työnantajamielikuvasta, joka on korjattavissa.
Porin kaupungin täysi valtuustosalillinen kuulijoita oli Mattilan kanssa samaa mieltä. Professorin perään kuuluttamia esimerkkejä onnistumisista on – ne vain pitää osata kertoa ja saada levitetyiksi kaikissa, erityisesti nuorten käyttämissä kanavissa.
Työvoiman puute on vakava este tilojen kasvulle, kehittämiselle ja kannattavuudelle. Tämän seurauksena Suomen kansainvälinen kilpailukyky näillä tuotantoaloilla kärsii. Maataloudessa voi pahimmillaan olla edessään samat raskaat rakennemuutokset kuin tekstiili- ja metalliteollisuudella: kotimainen tuotanto hiipuu tai siirtyy halvan työvoiman maihin. Tämän seurauksena on vaara, että kotimainen ruoka loppuu suomalaisesta ruokapöydästä.
Tässä suurimmaksi osaksi kotimaisessa arvoketjussa on työtä monen laisille tekijöille: vähän koulutetuista korkean koulutuksen saaneisiin huippututkijoihin. Suuret elintarvikeyritykset kaipaavat osaavaa työvoimaa niin tuotantoon kuin tutkimukseen ja kehittämiseen.
Tilojen työvoiman tarve vaihtelee myös sesongeittain, jolloin monesti on tarve ulkoistaa joitain töitä kokonaan. Tämän tarpeen tyydyttäminen luo mahdollisuuksia uusille yrityksille.
Monet alkutuotannon alat ovat pioneereja maahan muuttajien työllistäjinä.
Sikayrittäjä Martin Ylikännön mukaan suomalaisten työttömien on turha pelätä maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat eivät vie työpaikkoja työhaluisilta kantasuomalaisilta. ”On peiliin katsomisen paikka, jos mamu vie työpaikkasi”, Ylikännö sanoo.
Väestön ikärakenteen muutos ja kaupungistuminen tuottavat omat haasteensa alkutuotannon työvoimapulan ratkaisemiseen. Kun maaseudulla nuoriso vähenee, rekrytointipohja kapenee. Tästä syystä työnantajien ja alan oppilaitosten pitää sopeutua tilanteeseen, jossa opiskelijoilla ei ole maatilan arjessa lapsena hankittuja käytännön taitoja. Niitä onneksi korvaavat nykynuorten teknologian osaaminen ja kiinnostus luonnosta, eläimistä ja biotaloudesta.
…
Maatalouden Erikoisyhdistysten Liitto ry:n jäseniä ovat Eläinten terveys ETT ry, Faba osk, Luomuliitto, Puutarhaliitto ry, Suomen Hippos ry, Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry, Suomen Turkiseläinkasvattajain Liitto ry, Suomen Siipikarjaliitto ry ja TTS Työtehoseura.
…
Lisätietoja:
Anna-Maija Kirkkari, TTS, 040 730 4667, [email protected]
Hanna Hamina, Siipikarjaliitto, 050 573 0773, [email protected]
Liisa Hakola, Profur, 050 343 7336, [email protected]
"Lopeta valitus ja brändää työsi, maajussi!" Professori Pekka Mattila ja mainettaan parempi maaseutu: https://www.youtube.com/watch?v=CRqcYQCUUmo
TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1