Luonto-Liiton mielestä Metsähallitusta koskevan lainsäädännön uudistaminen on valmisteltu kestämättömällä tavalla. Yhteisiä maitamme ja vesiämme koskevan lainsäädännön uudistustyön tulisi olla mahdollisimman avointa ja osallistavaa. Pyynnöistä huolimatta keskeisiä sidosryhmiä ei päästetty lakiuudistusta koskeviin kuulemistilaisuuksiin. Suuren julkisen paineen seurauksena lakiluonnos saatiin lopulta nopealle lausuntokierrokselle, mutta jälleen lausuntopyyntö lähetettiin vain suppealle joukolle sidosryhmiä. Metsähallitus hallinnoi noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Näin suurta julkista maa- ja vesiomaisuutta koskevan lainsäädännön uudistustyötä ei saa valmistella suljettujen ovien takana.
Luonto-Liitto katsoo, että lainsäädännön uudistamisessa on varmistettava Metsähallitukselle säädettyjen yhteiskunnallisten velvoitteiden nykyistä parempi hoitaminen sekä huolehdittava siitä, että valtion maa- ja vesiomaisuuden käyttöä koskeva päätöksenteko on jatkossa mahdollisimman avointa ja demokraattista. Nykyinen lakiluonnos sisältää näiden molempien tavoitteiden kannalta merkittäviä puutteita.
”On syytä olettaa, että kansalaisten ja eduskunnan tiedonsaanti valtion maankäytöstä heikkenee, kun metsätalous siirretään osakeyhtiöön. Tämä on estettävä kirjaamalla lakiin osakeyhtiölle velvollisuus noudattaa julkisuuslainsäädäntöä”, sanoo Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander. ”Samalla on lakiin kirjattava, että perustettava osakeyhtiö pysyy jatkossakin kokonaisuudessaan valtion omistuksessa ja ettei sitä voida tulevaisuudessa yksityistää.”
Esitetty lainsäädännön uudistus ei tuo ratkaisua jatkuviin ristiriitoihin ylimitoitettujen hakkuiden ja muiden käyttömuotojen, kuten matkailun, virkistyskäytön sekä luonnonsuojelun välillä. Jotta liiallisten hakkuiden aiheuttamista konflikteista päästäisiin eroon, on siirrettävä virkistyskäytön, matkailun ja luonnonsuojelun kannalta olennaiset alueet, kuten valtion retkeilyalueet, tuottovaatimuksen ulkopuolelle niin sanottuun muuhun pääomaan. Nyt lakiluonnos on kuitenkin jättämässä esimerkiksi kansallispuistoksi kaavaillun Hossan retkeilyalueen edelleen hakkuu-uhan alle. Alueita, joiden metsätalouskäyttö on tosiasiassa aiemmilla päätöksillä estetty tai hyvin rajoitettua, ei ole perusteltua pitää tuottovaatimuksen alaisessa peruspääomassa.
Luonto-Liitto katsoo, että lakiuudistuksen tulisi myös varmistaa asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun. Nykyisessä luonnonvarasuunnittelun järjestelmässä on tältä osin vakavia puutteita, mutta nyt lakiluonnoksesta on poistettu jopa kirjaus nykyisen luonnonvarasuunnittelun säilyttämisestä, saati että siihen olisi tehty mitään parannuksia.
Kainuun luonnonvarasuunnitelman laadinta vuonna 2015 toimii varoittavana esimerkkinä nykyisen järjestelmän puutteista. Valtakunnallisia luontojärjestöjä ei pyynnöistä huolimatta otettu koko prosessiin mukaan ja alueelliset järjestöt totesivat prosessin toimivan täysin metsätalouden ehdoilla, sivuuttaen niin luontojärjestöjen, ELY-keskuksen kuin matkailujärjestöjenkin esitykset. Lopputuloksena saatiin metsätalouden ehdoilla tehty suunnitelma, joka lisää hakkuita voimakkaasti ja unohtaa metsien muut käyttömuodot.
Lisätietoja:
Lauri Kajander, metsävastaava, p. 045 1170 610, [email protected]
- Luonto-Liiton lausunto metsähallituslain uudistuksesta: http://www.luontoliitto.fi/metsa/ajankohtaista/lausunto-metsahallituslaista-24-11-2015
- Luontojärjestöjen lausunto Kainuun luonnonvarasuunnitelmasta: http://www.sll.fi/kainuu/ajankohtaista/asia-lausunto-metsahallituksen-kainuun-luonnonvarasuunnitelmasta
--
Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1