Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokous haluaa kirkastaa lukion roolia jatko-opintoihin valmistavana oppilaitoksena, sillä edelleen uusista ylioppilaista vain kolmannes saa ensi yrittämällä jatko-opiskelupaikan.
Parhaillaan valmistelussa olevan lukion uuden rahoitusjärjestelmän mukaan osa lukion rahoituksesta määräytyisi ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. Tämä ei ole kohtuullinen mittari, sillä lukioiden vaikutusmahdollisuudet korkeakoulujen valintaperusteisiin ovat vähäiset. Lisäksi opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee lukioittain, ja tämä vaikuttaa jatko-opintoihin sijoittumiseen. Kuluneen vaalikauden opiskelijavalintauudistus voi vielä onnistuessaan purkaa opiskelijavalintojen rakenteellista ongelmaa, mutta toistaiseksi korkeakoulut ovat suhtautuneet harmillisen nihkeästi ensikertalaiskiintiöiden käyttöönottoon.
Jo nyt on olemassa hyviä käytäntöjä, jotka mahdollistavat korkeakouluopintojen käymisen lukioaikana. Yhteistyö ei ole kuitenkaan riittävän kattavaa, sillä abiturienteista 40 prosenttia ei ole käynyt tutustumassa yliopistoon ja liki puolet ei ole käynyt tutustumassa ammattikorkeakouluun lainkaan lukio-opintojensa aikana. Tarvetta korkeakouluihin ja niiden opetustarjontaan tutustumiselle on, sillä se on lukiolaisten mielestä tärkein yksittäinen jatko-opintovalintaa edesauttava tekijä.
Suomen Lukiolaisten Liiton vastavalitun puheenjohtaja Tatu Koiviston mielestä lukion ja korkeakoulujen oppisisältöihin perustuvassa yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia: ”Studia-messut ja erilaiset abitapahtumat ovat arvokkaita tiedonlähteitä, mutta yhteistyö voisi olla niin paljon enemmän kuin pelkkää markkinointimateriaalin jakoa! Professorin lainaaminen vierailevaksi luennoitsijaksi lukiokurssille ja lukiolaisille tarjottavat korkeakoulujen luentosarjat tai kurssit toteutettuna esimerkiksi MOOC-kurssina ovat erinomaisia esimerkkejä siitä miten korkeakoulut voivat avata luentosaliensa ovia lukiolaisille – viidesosa lukiolaisista olisi kiinnostunut suorittamaan korkeakouluopintoja lukion aikana.”
Tiiviimmästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki: Korkeakoulujen luonteva läsnäolo lukioissa tukee opinto-ohjausta tarjoamalla opiskelijoille laajempaa ymmärrystä korkeakoulujen hakukohteiden sisällöistä. Toisaalta korkeakoulut voivat nähdä yhteistyön panostuksena opiskelijarekrytointiin, sillä näin ne saavat yhä valmiimpia uusia opiskelijoita suoraan lukion penkiltä. Laajemmin yhteiskunnallisesti vaikutukset näkyisivät opiskeluaikojen lyhenemisenä.
”Korkeakoulujen viesti opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä on ollut selkeä. Ne tahtovat opiskelijoikseen osaavimmat ja motivoituneimmat opiskelijat. Pyydämmekin nyt korkeakouluja auttamaan lukiolaisia kehittämään niitä valmiuksia, jotka antavat meille parhaan mahdollisen pohjan jatko-opintoihin”, Koivisto vetoaa.
Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään eikä välttämättä edes kauniilla pyynnöllä. Tarvitaan kannustimia ja poliittista tahtoa nostamaan lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä tulevan vaalikauden koulutuspolitiikan keskiöön.
Lisätiedot:
Otto Ahoniemi, puheenjohtaja 2014, 040 419 5707, [email protected]
Tatu Koivisto, puheenjohtaja 2015, 050 431 4995, [email protected]
"Suomen Lukiolaisten Liitto - SLL on lukiolaisten oma valtakunnallinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, palvelu- ja harrastusjärjestö. Vuonna 1985 perustettu SLL on 50 000 jäsenen voimin yhtä kuin lukiolaiset lukiolaisten asialla."
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1