Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Lukiokoulutus kohtuuttomissa muutospaineissa

Suomen Rehtorit ry

Lukiokoulutus kohtuuttomissa muutospaineissa

Julkaistu: 14.10.2014 klo 11:09
Julkaisija: Suomen Rehtorit ry

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi lokakuun alussa tulevaisuuskatsauksensa, joka korostaa kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä Suomen uuden nousun avaintekijänä. Koulutus ja osaaminen ovatkin tutkimusten mukaan vahvassa yhteydessä sekä kansantalouteen että yksilön tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Tulevaisuuskatsauksessa painotetaan Suomen osaamisen ketjun virittämistä vielä nykyistä parempaan kuntoon. Painotus on järkevä ja tarpeellinen. Koulutusjärjestelmän sisällä katsauksessa keskitytään kuitenkin vain varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen. Mihin lukiokoulutus on taas unohtunut?

Koulutuspolitiikkaa vaivaa tällä hetkellä näköalattomuus. Valtiovalta tavoittelee Suomen nostamista maailman osaavimmaksi kansakunnaksi, mutta laiminlyö keinot. Samanaikaisesti kun esimerkiksi oppimisen digitalisoituminen ja ylioppilastutkinnon uudistus edellyttäisivät panostamista sähköisiin oppimisympäristöihin, leikataan lukiokoulutuksen rahoitusta rajusti. Kahdessa vuodessa valtio leikkaa rahoitusosuuttaan toistakymmentä prosenttia.

Lukiokoulutus on erittäin edullista koulutusta. Lukiokoulutuksen rahoituksen perustana oleva opiskelijakohtainen yksikköhinta on tuhat euroa pienempi kuin siihen verrattavissa olevan edullisimman ammatillisen koulutuksen yksikköhinta. Lukiokoulutuksen valtionosuutta tulisikin nostaa, ei laskea.

Hallitus aikoo muokata myös rajusti lukiokenttää. Nykyiset lukiokoulutuksen järjestämisluvat lakkaavat reilun kahden vuoden kuluttua ja uudet luvat tulevat haettaviksi ensi vuonna. Todennäköisesti lukiokoulutuksen järjestämislupia myönnetään jatkossa entistä harvemmille koulutuksen järjestäjille. Tämä yhdessä rahoitusleikkausten ja ikäluokkamuutosten kanssa tulee varmuudella johtamaan myös lukioverkon harvenemiseen sekä etenkin haja-asutusalueilla koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemiseen.

Kun ministeriön nimittämä lukiokoulutuksen kehittämisryhmä jätti esityksensä neljä vuotta sitten, korostettiin tuolloin yksimielisesti integroivia ja kokonaisuuksien hallintaa tukevia opintoja sekä opiskelijan mahdollisuutta vaikuttaa kurssivalintojensa kautta entistä enemmän omaan opintokokonaisuuteensa. Tätä näkemystä tukevat myös muun muassa monet Koulutuksen arviointineuvoston tutkimukset.

Yleissivistyksen päivittäminen huomisen tarpeisiin edellyttää entistä enemmän laaja-alaista oppiainerajat ylittävää osaamista. Lukion tarjoama yleissivistys ei ole pelkästään sitä, mitä eri oppiaineet erikseen tarjoavat. Kyse on myös siitä, millaisen kokonaisuuden ja kokonaisnäkemyksen opiskelija lukio-opintojen aikana itselleen rakentaa.

Toiveet näistä sisällöllisistä muutoksista ovat kohdanneet takaiskun. Kauan odotettu ja monin toivein valmisteltu sisällöllinen uudistus on toteutumassa minimimuutoksin. Koko lukiokoulutuksen tehtävään ja tavoitteisiin suuntautuvan uudistuksen sijasta huomio on kohdistunut muutamien yksittäisten oppiaineiden pakollisuuteen ja kurssimääriin. Kun näkemyksellisyys ja rohkeus loppuvat, uudistaminen jää valitettavasti yksittäisten oppiaineiden välisen edunvalvontakinastelun jalkoihin.

Samalla kun hallitus on valmistellut asetusta lukiokoulutuksen tavoitteista ja tuntijaosta, miettivät kunnat ja muut lukiokoulutuksen järjestäjät vakavissaan, kuinka ne pystyvät jatkossa järjestämään laadukasta lukiokoulutusta kovenevien vaatimusten ja vähenevän rahoituksen ristipaineissa.

Koulutusta uudistettaessa olisi eduksi, mikäli muutosten takana olisi jokin yhteinen koulutuspoliittinen näkemys. Nyt näkemysten puuttuessa valtiovalta nimittää lukiokoulutuksen järjestäjäverkon harventamista orwellilaisen uuskielen mukaisesti verkon tiivistämiseksi. Herää kysymys, ollaanko koko lukiokoulutusta ajamassa alas ja hävittämässä toisen asteen koulutuksen duaalimalli, jossa lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan.

Vaikka suomalaisten koulutustaso kuuluu tällä hetkellä maailman korkeimpiin, on suunta huolestuttava. Uusimpien kansainvälisten vertailujen mukaan näyttää siltä, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee olemaan jo vuonna 2030 EU- ja OECD-maiden keskitasolla, todennäköisesti hieman keskitason alapuolella.

Kun lukio tarjoaa koulutuspoliittisesti tehokkaan reitin korkean osaamistason työtehtäviin, voisi kuvitella, että koulutuspolitiikan päättäjät olisivat innolla mukana osallistumassa lukiokoulutuksen kehittämiseen. Todellisuudessa kuitenkin lukiokoulutus unohtuu kokonaan oman toimialan tulevaisuuskatsauksesta. Hyvin toimiva lukiokoulutus on ajautumassa kestämättömään tilanteeseen.

 

ALLEKIRJOITTAJAJÄRJESTÖT

Kyösti Värri
puheenjohtaja
Pro Lukio                      

Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit

Otto Ahoniemi
puheenjohtaja
Suomen Lukiolaisten Liitto

Jukka O. Mattila
puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys

Aki Holopainen
puheenjohtaja
Yksityiskoulujen Liitto

 - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - -

Lisätietoja:

Kyösti Värri, kyosti.varri@kitee.fi, puh. 040 105 1170

Riikka Lindroos, riikka.lindroos@turku.fi, puh. 050 432 3671

Otto Ahoniemi, otto.ahoniemi@lukio.fi, puh. 040 419 5707

Jukka O. Mattila, jukka.o.mattila@pp.inet.fi, puh. 050 910 1596

Aki Holopainen, aki.holopainen@munkka.fi, puh. 050 357 0513  

Liitetiedostot

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs