Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Lasten ja nuorten palvelujen leikkaukset tulevat kalliiksi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lasten ja nuorten palvelujen leikkaukset tulevat kalliiksi

Julkaistu: 22.10.2013 klo 08:54
Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ja Ensi- ja turvakotien liitto muistuttavat valtiovallan ja kuntien päättäjiä siitä, että leikkaukset lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko myöhemmän elämän terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Perusta työ- ja toimintakyvylle muodostuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten suotuisten kasvu- ja elinolojen turvaaminen on sekä inhimillisestä, sosiaalisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna yhteiskunnan tärkein tehtävä. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja siitä johtuva koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jääminen kasvattaa merkittävällä tavalla myös julkisen talouden kustannuksia ja kestävyysvajetta.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsuuteen investointi on julkiselle taloudelle tuottavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckman on todennut, että lasten ja perheiden peruspalveluihin käytetty raha tuo moninkertaisen tuoton.

Tällä hetkellä monissa kunnissa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdistetaan leikkauksia. Samanaikaisesti valtiovalta pienentää kuntien valtionosuuksia ja purkaa kuntapalvelujen järjestämistä koskevia normeja. Nämä toimet lisäävät entisestään palvelujen leikkauksia.

Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukiot, ammattikoulut ja vapaa-ajan toiminnot ovat lasten ja nuorten tärkeitä kasvuympäristöjä. Hyvinvointi rakentuu arjen kasvuympäristöissä. Hyvinvointia edistävään ja ongelmia ehkäisevään työhön panostaminen on vaikuttavampaa kuin ongelmien korjaaminen kalliisti jälkeenpäin.

1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nyt ollaan valitettavasti toistamassa samoja virheitä. Lasten ja nuorten palvelujen leikkaaminen on myös julkisen talouden näkökulmasta kestämätön ratkaisu, sillä leikkaukset lisäävät kuntien ja valtion tulevia kustannuksia. Peruspalvelujen leikkausten myötä huomattavasti kalliimmat erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun asiakkuudet ovat nousseet jyrkästi 1990-luvun alusta 2010-luvulle. Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150 prosenttia.

Ehkäisevän työn voimavarat ovat jo valmiiksi alimitoitetut ja työn painopiste on siirtynyt korjaavaan työhön, joten peruspalvelujen leikkausten kielteinen vaikutus korostuu tässä tilanteessa. Vuonna 2011 esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon käytettiin 66 miljoonaa euroa ja lapsiperheiden kotipalveluun 22 miljoonaa euroa. Samana vuonna lasten ja nuorten lastensuojelun laitoshuoltoon käytettiin 619 miljoonaa euroa eli yli 9-kertainen määrä kuin kouluterveydenhuoltoon ja yli 28-kertainen määrä kuin lapsiperheiden kotipalveluun.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden leikkaukset voivat tuoda lyhytaikaista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on pidemmällä aikavälillä moninkertainen. Esimerkiksi Tarja Paakkosen väitöstutkimuksessa (Itä-Suomen yliopisto 2012) todettiin lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen 1990-luvulla, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista säästettiin.

Lasten ja nuorten erityispalvelujen menot kasvoivat Imatralla viime vuosikymmenen puolivälissä noin puoli miljoonaa euroa joka vuosi. Vuonna 2009 Imatran kaupunginvaltuusto päätti investoida parisensataa tuhatta euroa perhetyöntekijöiden palkkaamiseen. Toimenpiteellä saatiin lastensuojelun tarvetta, kustannuksia ja asiakasmääriä alenemaan. Investointi on jo nyt kattanut itsensä ja tuottanut selvää rahallista säästöä. Panostus on maksanut itsensä takaisin jo viisinkertaisesti, kun lasten ja nuorten laitossijoittamiset ovat selvästi vähentyneet. Kokonaissäästöt ovat vielä tätä suuremmat.

Järjestöt muistuttavat, että lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus ei ole hyvän tahdon ohjelmajulistus, vaan valtion ja kuntien päättäjiä velvoittava ihmisoikeussopimus. Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.

On myös syytä huomata, että lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset kasvattavat eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin vaikuttavat eniten heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteeseen. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja kouluissa sekä neuvolapalveluiden, oppilashuollon, koululaisten iltapäivätoiminnan, perheyön, lastensuojelun, päihdeongelmista kärsivien vauvaperheiden kuntoutuspalvelujen tai turvakotipalvelujen leikkaaminen vaikuttaa eniten heikossa asemassa lasten ja nuorten tilanteeseen.

 

 

Lisätietoja:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:

  • Mirjam Kalland, pääsihteeri p. 050 598 8133, mirjam.kalland(at)mll.fi
  • Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562, esa.iivonen(at)mll.fi

Pelastakaa Lapset:

  • Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri: p. 010 843 5039, hanna.markkula-kivisilta(at)pelastakaalapset.fi
  • Riitta Hyytinen, lastensuojelupalveluiden johtaja, p. 010 843 5018, riitta.hyytinen(at)pelastakaalapset.fi

Ensi- ja turvakotien liitto:

  • Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, p. 0400 291 785, ritva.karinsalo(at)ensijaturvakotienliitto.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs