Kuurojen Liitto pitää perjantaina 26.9.2014 oikeusministerille luovutettua mietintöä viittomakielilaiksi merkittävänä edistysaskeleena kohti yhdenvertaisuutta. Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen kiittelee oikeusministeriötä erityisesti siitä, että nyt viittomakieliset vihdoin nähdään myös kieli- ja kulttuuriryhmänä eikä ainoastaan vammaisryhmänä.
– Perustuslain kielipykälän maininta viittomakielisten oikeuksista ei ole ulottunut erityislainsäädännön tasolle ja yksittäisen ihmisen elämään, joten viittomakielilaki on mielestämme erittäin tärkeä väline lainsäädännön kehittämiseen tältä osin, jatkaa Jokinen.
– Tähän asti viittomakielisten oikeudet ovat tarjoutuneet pääasiassa vamman perusteella ja olleet sitä paitsi hyvin hajallaan lainsäädännössämme.
Nyt valmisteltu lakiehdotus paitsi tunnistaa molemmat Suomessa käytetyt viittomakielet, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, myös tunnustaa niiden olemassaolon ja sen myötä vahvistaa mahdollisuuksia käyttää viittomakieltä. Viittomakieliseen kieli- ja kulttuuriryhmään kuulumista ei ole sidottu kuulovammaan, joten viittomakieli huomioidaan äidinkieleksi tai toiseksi kieleksi myös niille kuuleville lapsille, jotka ovat syntyneet viittomakielisten kuurojen vanhempien perheisiin.
Yksilön oikeuksista viittomakielen käyttöön viranomaisasioinnissa ja palveluissa säädetään edelleen erityislainsäädännössä, joten Kuurojen Liitossa valmistaudutaan nyt jatkamaan kielellisten oikeuksien parantamiseen tähtäävää työtä eri ministeriöiden ja viranomaistoimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuuron lapsen oikeudesta saada viittomakieli äidinkieleksi on jatkossa säädettävä täsmällisemmin; samoin hänen vanhemmilleen järjestettävä viittomakielen kotiopetus tulee toimia aiempaa paremmin.
Toiminnanjohtaja Jokinen pitää tärkeänä sitä, että viittomakielisillä on ollut mahdollisuus osallistua lakiehdotuksen valmisteluun. Etenkin työryhmän mietintöön kirjatut yhteiset kehittämisehdotukset vastaavat hyvin yhteisön kohtaamia haasteita, mm. omakielisille sosiaali- ja terveyspalveluille on suuri tarve.
– Meillä on suuri huoli suomenruotsalaisen viittomakielen tilanteesta ja siitä, että kuurona syntyvien lasten mahdollisuus saada viittomakieli äidinkieleksi sivuutetaan usein. Myös varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa riittää kehitettävää, samoin tulkkauksessa, hän luettelee.
– Mutta ensin viranomaisten on saatava tietoa viittomakielestä ja opittava huomioimaan viittomakieliset asiakkaat, esimerkiksi ottamalla viittomakielisen tiedottamisen osaksi omien tehtäviensä hoitamista.
Työryhmän mietintö ja lakiehdotus lähtevät lausuntokierrokselle pian, joten hallituksen esitys saadaan eduskuntakäsittelyyn vielä tämän syksyn aikana.
Lisätietoja:
Kaisa Alanne
kehittämisjohtaja
[email protected]
GSM teksti 040 770 9563
Tiina Vihra
tiedottaja
[email protected]
GSM 040 828 1846
Kuurojen Liitto: Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestö. Viittomakielen arvioidaan olevan äidinkieli 4000–5000 kuurolle Suomessa. Suomessa viittomakieliä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa. Lisätiedot: www.kuurojenliitto.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1