KT Kuntatyönantajien osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat arviolta 13 000 uutta työntekijää kuluvan vuoden aikana. Tämä on 700 henkilöä vähemmän kuin mitä kunnat ja kuntayhtymät arvioivat tarvitsevansa vuoden 2012 rekrytointi- ja osaamistarvetiedustelussa. Rekrytointitarve selittyy pitkälti eläköitymisellä.
Väestön ikääntyminen näkyy siinä, että kuntien ja kuntayhtymien työvoimatarpeet kohdistuvat sosiaali- ja terveysalan eri koulutusasteille. Rekrytoinneista 42 prosenttia tehdään terveysalalle. Rekrytointitarve on kuitenkin laskenut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä. Tiedustelun mukaan rekrytoitavasta henkilöstöstä 49 prosenttia palkataan yli tuhannen työntekijän kuntiin.
Tiedustelun mukaan kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän vuosina 2013–2020 noin 18 000 palkansaajalla. Varsinkin määräaikaisia palvelussuhteita aiotaan vähentää kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta henkilöstövähennyksiä tehdään myös vakituisista tehtävistä. – Vaikka henkilöstömäärä vähenee, kunta-alalla näyttää riittävän työtä nyt tehdyn tiedustelun perusteella, toteaa KT:n projektipäällikkö Sirpa Sivonen.
Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä henkilöstömuutokset selittyvät pääasiassa toiminnan siirtymisellä toiseen kuntaan tai kuntayhtymään, kunta- ja palvelurakenteen muutoksilla tai taloudellisilla syillä.
Kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä 21 prosenttia käyttää palvelujen tuottamiseen vuokratyöntekijöitä, joita oli yhteensä noin 3 900 henkilöä. Tiedusteluun vastanneet arvioivat vuokratyöntekijöiden määrän vähenevän. Ostopalveluiden käytön sen sijaan odotetaan lisääntyvän.
Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa työvoimaa on arviolta lähes 7 200 henkilöä. Lukumäärä on kasvanut tuhannella henkilöllä verrattuna vuoden 2012 tiedustelun tietoihin.
Pääsääntöisesti rekrytointitarve pysyy lähivuosina ennallaan eri koulutusaloilla ja -tasoilla. Kunnat ja kuntayhtymät aikovat palkata tänä vuonna eniten terveysalan (5 460 henkilöä), kasvatus- ja opetusalan (3 170) ja sosiaalialan (2 080) koulutuksen suorittanutta työvoimaa.
Terveysalan rekrytoinnit vähenevät tiedustelun mukaan yli tuhannella henkilöllä verrattuna vuoden 2012 tiedustelun arvioihin. Myös sosiaalialan rekrytointitarpeessa on laskua. Sen sijaan kasvatustieteellisen tai opettajakoulutuksen suorittaneiden rekrytoinnit ovat selvästi lisääntyneet.
Ammatillisen koulutuksen suorittaneen henkilöstön rekrytointitarve kasvaa eniten sosiaali- ja terveysalalla, vaikkakin rekrytointien arvioidaan lisääntyvän vähemmän kuin ennen. Eniten laskua on odotettavissa kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen, humanistisen ja taidealan sekä tekniikan koulutuksen suorittaneiden rekrytoinneissa.
Alemman korkeakouluasteen koulutuksen suorittaneiden rekrytointitarve kasvaa eniten sosiaali- ja terveysalalla. Ylemmällä korkeakouluasteella rekrytointitarve kohdistuu puolestaan sosiaali- sekä kasvatus- ja opetusalan koulutuksen suorittaneeseen työvoimaan.
Kuntatyönantajista 67 prosenttia on kokenut jonkin tehtävän kohdalla rekrytointivaikeuksia. Yleisimpiä ne ovat yli tuhannen työntekijän kunnissa ja sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä.
Vaikeinta rekrytointi on sosiaalityöntekijän, erikoislääkärin, terveyskeskuslääkärin, hammaslääkärin/terveyskeskushammaslääkärin, psykologin, sairaanhoitajan ja erityisluokanopettajan/erityisopettajan tehtäviin. Vaikeuksia koetaan myös lastentarhanopettajan, perhepäivähoitajan, ammatillisen koulutuksen lehtorin, lähi- ja perushoitajan, puheterapeutin ja erityislastentarhanopettajan tehtäviin rekrytoitaessa.
Rekrytointia vaikeuttaa eniten hakijoiden puute. Merkittäviä rekrytointiin vaikuttavia tekijöitä olivat myös hakijoiden osaamiseen ja soveltuvuuteen, kelpoisuusehtoihin sekä palkkatasoon liittyvät syyt.
Projektipäällikkö Sirpa Sivonen pitää merkillisenä, että rekrytointivaikeudet kohdentuvat vuodesta toiseen samoihin ammattiryhmiin. Hän kannustaakin kuntia ja kuntayhtymiä osallistumaan alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön ja koulutussuunnitteluun koulutuksenjärjestäjien ja maakuntaliittojen kanssa.
Tiedusteluun vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä lähes kaikki ovat selvittäneet, kuinka paljon henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina ja poistumaan on varauduttu.
Tiedustelu toteutettiin helmi–maaliskuussa ja se oli suunnattu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöhallintoon. Tiedustella kerättiin arvioita eri henkilöstöryhmien lukumäärien kehittymisistä ja siitä, mille koulutusaloille ja -tasoille kunta-alalla rekrytoidaan henkilöstöä. Sillä kartoitettiin myös tulevaisuuden osaamistarpeista.
Tiedustelun vastasi 129 kuntaa ja 61 kuntayhtymää. Niiden palveluksessa on 60 % koko kunta-alan henkilöstöstä. Suomessa on 320 kuntaa ja noin 130 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskentelee kaikkiaan noin 432 000 henkilöä.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/Sivut/julkaisu.aspx?product=2014-005
projektipäällikkö Sirpa Sivonen, puh. 050 571 8001
työmarkkinatutkija Niina Heinonen, puh. 050 384 9286
KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä työnantajina. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset. Se on keskeinen työelämän tuloksellisuuden ja laadun kehittäjä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee 432 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan palkkasumma henkilösivukuluineen on noin 22 miljardia euroa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1