Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat lähes 27 miljoonaa lasta Euroopassa

Pelastakaa Lapset ry

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat lähes 27 miljoonaa lasta Euroopassa

Tiedote.
Julkaistu: 15.04.2014 klo 09:00
Julkaisija: Pelastakaa Lapset ry

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien lasten määrä nousi Euroopassa lähes miljoonalla vuosina 2008 – 2012. Yksistään vuodesta 2011 vuoteen 2012 nousua oli noin puoli miljoonaa. Euroopan tavoitteena on vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä, mutta se ajautuu aina vain kauemmas tavoitteistaan.

Vuonna 2008 alkaneella, työllisyyttä ja hyvinvointijärjestelmiä ravisuttaneella talouskriisillä on ollut vakavia seurauksia lapsille eri puolilla Eurooppaa.  Köyhyydessä eläviä lapsia on kaikissa Euroopan maissa, myös perinteisesti tasa-arvoisina pidetyissä pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ja Suomessa. Köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa 28 % EU:n 28 jäsenmaan alle 18-vuotiaista.

Pelastakaa Lapset vetoaa tänään ympäri Eurooppaa julkaistavassa raportissa kaikkiin Euroopan maihin, EU:n toimielimiin ja poliitikkoihin lasten köyhyyden vähentämiseksi.

”Köyhyys ei tarkoita vain rahan, ruoan, vaatteiden tai kunnollisten asuinolosuhteiden puuttumista. Köyhyys vaikuttaa koko lapsen elämään: rajoittaa harrastamista ja vapaa-aikaa, kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, vaikuttaa kaveri- ja perhesuhteisiin sekä käsitykseen itsestä suhteessa muihin. Lapset eivät köyhyyden vuoksi voi osallistua samanlaisiin sosiaalisiin toimintoihin ja kulttuuriharrastuksiin kuin ikätoverinsa”, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.

Pelastakaa Lapset -järjestön raportissa “Child Poverty and Social Exclusion in Europe – A Matter of Children’s Rights” (Lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Euroopassa – Kyse lasten oikeuksista) kävi ilmi, että oikeanlaisilla tulonsiirroilla ja vanhempien työllisyystilanteella pystytään tehokkaimmin vähentämään lasten köyhyyttä. Lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on yleisempää niissä Euroopan maissa, joiden työmarkkinoilla on eniten epätasa-arvoa ja jotka eivät onnistu ohjaamaan sosiaaliturvan tulonsiirtoja niin, että ne hyödyttäisivät kaikkein vähäosaisimpia lapsia.

Tulonsiirtojen tehokkuus lasten köyhyyden vähentäjänä riippuu siitä, miten ne kohdennetaan suoraan perheiden tukemiseen. Mahdollisia keinoja ovat tuettu asuminen, työllisyyden lisääminen, vanhempainvapaat, minimipalkka, työttömyyskorvaus, verovähennykset, varhaiskasvatus ja muut kuntien peruspalvelut.

Epätasa-arvo ei ole vain yksi köyhyyden pääsyistä, se on myös sen seuraus. Taloudellisesti tai sosiaalisesti vähäosaisilla seuduilla tai asuinalueilla syntyneet lapset, vammaiset sekä vähemmistö- ja maahanmuuttajataustaiset lapset ovat tilastollisesti muita huonommassa asemassa. Köyhyys ja syrjäytyminen voivat varjostaa lapsen koko elämää ja siirtyä jopa seuraaville sukupolville. Köyhyydessä kasvavilla lapsilla on vähemmän mahdollisuuksia hankkia itselleen taidot ja kyvyt, joilla päästä aikuisena pois köyhyydestä ja aktiiviseksi osaksi hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Esimerkiksi harrastukset vahvistavat lasten hyvinvointia ja taitoja monipuolisesti.

"Poliittiset lupaukset lasten aseman parantamisesta ovat jääneet korulauseiksi ilman riittäviä resursseja. Puutteesta ja syrjäytymisestä kärsivä eurooppalaisten lasten sukupolvi hukataan ilman riittävää tukea. Lapsiin investointi on kannattavaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti”, Markkula-Kivisilta toteaa.

”Lasten köyhyyden nujertaminen vaatii oikeita poliittisia ratkaisuja, jotka parantavat lasten tilannetta välittömästi ja pitkäkestoisesti. Hyviä poliittisia valintoja voivat tehdä niin rikkaat kuin köyhät maat.  Kaikkien maiden vastuulla on tukea vanhempia, joilla ei ole varaa tarjota lapsilleen riittävää elintasoa, erityisesti ruokaa, vaatteita ja asumista”, Markkula-Kivisilta sanoo. 

Raportissaan Pelastakaa Lapset analysoi ja kommentoi uusimpia lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaan liittyviä Eurostat-tilastoja (EU-SILC 2013) Eurooppa 2020 -strategian (köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavan) AROPE-indikaattorin avulla. Raportissa on hyödynnetty myös varhaiskasvatuksesta ja peruskoulun jälkeisiä opintoja koskevia, saatavilla olevia tietoja. Raportti koskee 28 EU-maata sekä Islantia, Norjaa ja Sveitsiä.

Raportin tärkeimpiä havaintoja:

• Pohjoismaissa (Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa) sekä Sloveniassa, Alankomaissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tšekissä 12–19 % lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Suomessa noin 15 %. Kreikassa, Unkarissa ja Latviassa osuus on 35–41 % ja Romaniassa ja Bulgariassa yli puolet (52 %).

• Matalasti koulutettujen vanhempien osalta perheiden lapsiköyhyys on laajentunut.

• Köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät esimerkiksi asumiseen liittyvinä puutteina ja kohtuuttomina asuinkustannuksina. Noin 11 % EU-maiden lapsista asuu kotitalouksissa, joiden käytettävistä olevista tuloista yli 40 % kuluu asumismenoihin. Tämä tarkoittaa, että vanhemmilla ei ole varaa tukea muita lapsen hyvinvointia edistäviä asioita, kuten harrastuksia.

• Monet lapset – kaiken kaikkiaan 17 % EU-maiden lapsista – asuu kodeissa, joiden katto vuotaa, lattiat ovat kosteat tai ikkunanpuitteet homeessa.

• Lapset, joiden vanhemmat ovat vajaatyöllistettyjä, ovat 56,7 % suuremmassa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa kuin paljon töitä tekevien vanhempien lapset.

• Tasavertaiset mahdollisuudet kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja ilmaiseen, laadukkaaseen koulutukseen ovat keskeisiä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa ja köyhyyden kierteen katkaisemisessa. Esim. Suomessa tämä tarkoittaa riittävien resurssien kohdentamista kuntien peruspalveluihin ja laadunvalvontaan.

• 13 % Euroopan lapsista lopettaa opintonsa peruskoulun jälkeen. Joissakin maissa näiden nuorten osuus on jopa 25 % (18–24 -vuotiaasta väestönosasta). Suomessa lähes 9 % lapsista ei jatka opintojaan peruskoulun jälkeen.

Raportin suosituksia: 

• Lapsiköyhyyttä vähentävien strategioiden, suunnitelmien ja toimien tulisi perustua lapsen oikeuksien näkökulmaan ja huomioida lasten tarpeet ja erilaiset tilanteet.

• Lapsiin investoiminen tulisi olla finanssipolitiikan periaate sekä eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla, sillä resurssien kohdistaminen lapsiin hyödyttää koko yhteiskuntaa – nyt ja tulevaisuudessa. Monissa tapauksissa resurssien kohdistaminen lapsiin tulisikin ymmärtää kertakustannuksen sijaan pitkäaikaisena investointina yhteiskuntaan ja sen hyvinvointiin.

• Kehotamme kaikkia Euroopan maita panemaan täytäntöön komission suosituksen Sijoitetaan lapsiin ja katkaistaan vähäosaisuuden kierre, eli kehittämään ja toteuttamaan kansallisia toimintasuunnitelmia lasten köyhyyden torjumiseksi ja epätasa-arvon kitkemiseksi.

• Kehotamme kaikkia Euroopan maita takaamaan perheille riittävän toimeentulon ja kaikille lapsille laadukkaan ilmaisen koulutuksen. Lisäksi maiden tulisi tukea varhaiskasvatusta ja lastenhoitoa ja parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä. Erityisesti heikossa asemassa olevien tai syrjäytyneiden lasten kuten maahanmuuttajien asemaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Lisätietoja:

Sanna Vesikansa, vaikuttamistyön neuvonantaja, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 433 1382, sanna.vesikansa@pelastakaalapset.fi

Riitta Kauppinen, kansalaistoiminnan päällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 433 1260, riitta.kauppinen@pelastakaalapset.fi

Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 462 1148, hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi

Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi

Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa Save the Children – järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen. Tehtävänämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään. Lisätietoa: www.pelastakaalapset.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs