Ukrainan tapahtumat osoittavat, että rauha EU:n lähialueillakaan ei ole itsestään selvä asia. Osana Suomen ulkopoliittista vakautta omat uskottavat puolustusvoimat sekä reserviläisten taidot on pidettävä järjestelmällisesti ajan tasalla. Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan mukaan vähäinen kertausharjoitusten määrä heikentää jatkuessaan reserviläisten osaamista.
- Sodanajan joukoistamme yli 95 prosenttia on reserviläisiä, mihin maanpuolustuksemme ydin nojaa. Viime vuosien kertausharjoituskato on jättänyt kiinni kurottavan loven sotilaalliseen osaamiseen. Sen jatkuessa pitkään puolustusvalmiutemme heikkenisi merkittävästi.
Puolustusmenojen leikkausten johdosta kertausharjoituksiin on viime vuosina kutsuttu vain muutama tuhat reserviläistä. Vuodesta 2015 alkaen määrää on tarkoitus nostaa 18.000 henkilöön. Reserviläisliiton laskema todellinen tarve olisi 45.000 kutsuttua, jolloin jokainen reserviläisen osallistuisi kertausharjoitukseen noin viiden vuoden välein.
- Osaamistaso on pidettävä korkealla. Kertausharjoitusten määrää tulee nostaa välittömästi suunniteltuun 18.000 reserviläiseen, jonka on oltava ehdoton minimi myös vuoden 2015 jälkeen.
Lisäksi puolustusmäärärahoja on korotettava. Minimikorotustarve on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Puolustusvoimien toivoma lisärahoitus on tarpeen erityisesti alueellisten joukkojen vanhenevan kaluston korvaamiseksi. Merkittävä osa näiden joukkojen kalustosta vanhenee lähivuosina eikä sen uusiminen ole mahdollista nykybudjetin puitteissa. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan ilman uutta kalustoa koko maata ei enää kyettäisi puolustamaan.
- Ilman kaluston uusimista myös Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuutta jouduttaisiin karsimaan tasolle, joka ei enää mahdollistaisi koko maan puolustamista. Toivon niiltä kollegoitani Arkadianmäellä, jotka vastustavat korotusta kertomaan, mikä alue Suomesta jätettäisiin puolustamatta.
Usein väitetään, että perinteiset sotilaalliset uhkakuvat ovat vanhentuneita eikä niihin tarvitse enää varautua. Ukrainan viime päivien tapahtumat korostavat kuitenkin itsenäisen ja uskottavan puolustuskyvyn tarvetta. Reserviläisliitto vaatii, että puolustuskyvystämme pidetään kiinni myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Lisätietoja puheenjohtaja Mikko Savola, puh. 040 575 8489 tai s-posti [email protected] tai toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reserviläisliitto.fi. Liitteenä oleva kuva puheenjohtaja Mikko Savolasta on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä mutta kuvan lähteenä on mainittava Reserviläisliitto.
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 349 paikallista yhdistystä ja noin 36.000 henkilöjäsentä. Etelä-Pohjanmaan alueella toimivassa 28 yhdistyksessä on runsaat 2.900 jäsentä, joista valtaosa on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista noin puolet on Reserviläisliiton jäseniä.
Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1