Digitalisaatiolla on keskeisin asema voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten strategiassa. Ne myös kohtaavat digitalisoitumisessa eniten esteitä. Tiedot perustuvat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n teettämään Digitaloudesta kasvua 2015 -tutkimukseen, jonka teki Innolink Research Oy. Sääntely ja lainsäädäntö on muutettava edistämään digitalouden syntymistä.
Palvelualojen kasvuhakuisilla edelläkävijäyrityksillä digitalisaation hyödyntäminen on keskeinen strateginen tavoite tai yksi niistä. Nämä yritykset toimivat useimmiten digitalouden palveluntuottajina ja kehittäjinä. Kaikista vastaajista 15 prosenttia koki olevansa digitalisaation suunnannäyttäjiä. Erityisesti kasvuhakuiset, eturintamassa toimivat yritykset törmäävät muita useammin digitalisaation esteenä oleviin haasteisiin
– Uskomme yritysten ja palveluviennin kasvun syntyvän nimenomaan digitaloudesta ja digitalisaation hyödyntämisestä. Suomella on globaalissa kilpailussa kaksi merkittävää heikkoutta: kaukainen sijainti ja korkeat työvoimakustannukset. Meidän suurimmat vahvuutemme taas ovat korkeasti koulutettu työvoima ja vakaa infrastruktuuri. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on edelläkävijänä hyödyntämässä digitalisaatiota ja tulee tässä kilpajuoksussa voittajana maaliin, PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo.
– Digitalisaation esteet on poistettava. Digitaaliset tuotteet tulee saattaa samaan arvonlisäverokantaan vastaavien fyysisten tuotteiden kanssa. Julkisen hallinnon tulisi toimia digitaalisten palvelujen edelläkävijänä: olla kokeilualusta ja samalla referenssi, Varpe jatkaa.
Liiketoimintaansa digitalisoivat yritykset nostivat merkittävämmiksi hyödyiksi toiminnan tehostumisen (nopeus ja kustannustehokkuus) sekä mahdollisuuden laajentaa asiakaskantaa.
Suomeen luotava palvelutalousohjelma
– Suomeen on luotava palvelutalousohjelma, joka ottaa huomioon digitalouden vaatimat muutokset immateriaali- ja tekijänoikeuksiin, aineettoman pääoman hallintaan, sopimushallintaan ja standardointiin sekä koulutuksen kehittämiseen, Varpe sanoo.
Digitalisaation haasteita ja pullonkauloja koetaan useimmiten teknologiassa: järjestelmien yhteensopivuudessa, uuden teknologian käyttöönotossa ja ylläpidossa sekä datan saatavuudessa ja hyödyntämisessä.
Muita liiketoimintaa hankaloittavia esteitä ovat osaaminen ja koulutus sekä oikeudet, suojaaminen ja sääntely. Myös yritysyhteistyö, julkiset hankinnat ja viranomaistoiminta koettiin sujuvan liiketoiminnan esteiksi.
Digitalous vasta oraalla
– Vuorela vertaa digitalisaatiokehitystä palveluliiketoiminnan murrokseen: vielä 2010-luvun alussa valtaosa teollisuusyrityksistä ei osannut kuvitella palveluita tuotteinaan, ja nyt monet ovat kääntyneet lähes täysin palveluliiketoiminnan puolelle.
Vuorela vertaa digitalisaatiokehitystä 2000-luvun alussa tapahtuneeseen palveluliiketoiminnan murrokseen: viisitoista vuotta sitten valtaosa teollisuusyrityksistä ei osannut kuvitella palveluita tuotteinaan, ja nyt monet ovat kääntyneet lähes täysin palveluliiketoiminnan puolelle.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 63 prosentilla liiketoiminnan digitalisaatiota ei ole määritelty ollenkaan osaksi yrityksen strategisia tavoitteita. Nämä yritykset määrittelivät itsensä useimmiten digipalveluiden käyttäjiksi.
Muut vastaajat seuraavat digitalisaation kehitystä ja hyödyntävät sitä tai mukautuvat siihen mahdollisuuksien mukaan. Reilu kolmannes vastaajista arvioi, että digitalisoitumisen kehitys ei ole merkittävä asia heidän yritykselleen.
Palveluyritykset haluavat kasvaa
Tutkimustulosten mukaan palvelualalla on paljon kasvuhaluisia yrityksiä. Yhteensä 41 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä kasvavan lähitulevaisuudessa, ja vain 4 prosentilla vastaajista liikevaihdon odotetaan putoavan tai yritystoiminnan loppuvan kokonaan seuraavan vuoden aikana.
Kaksi kolmesta vastaajasta kokee markkinaehtoisuuden toteutuvan tällä hetkessä digitalisoitumisessa melko tai erittäin hyvin. 13 prosentin mielestä markkinaehtoisuus ei ole toteutunut ollenkaan tai melko vähän. Edelläkävijöiden mielestä markkinaehtoisuus toteutuu paremmin kuin niiden, joiden kannalta digitalisaatiokehitys ei ole merkittävä ilmiö.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry teetti tammikuussa 2015 Digitaloudesta kasvua -tutkimuksen, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa palvelualojen yritysten näkemyksiä, tarpeita ja toiveita liiketoiminnan digitalisointiin liittyen.
Tässä tutkimuksessa digitalisaatiolla tarkoitettiin yrityksen liiketoiminnan, toimintojen, palveluiden ja tiedon tallentamista, siirtämistä ja muokkaamista digitaaliseen, sähköiseen muotoon esimerkiksi verkkoon eri alustoille. Tutkimukseen vastasi 1 020 yritysjohtajaa.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Lisätietoja Riitta Varpe, toimitusjohtaja, 040 534 5353
Pekka Vuorela, toimitusjohtaja, Innolink Research, 050 571 8804
Palvelualojen työnantajat PALTA on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö. Liittoon kuuluu n. 1700 yritystä ja yhteisöä, jotka toimivat seuraavilla aloilla: logistiikka, informaatio ja viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallintoja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. PALTAn jäsenyritykset työllistävät Suomessa noin 150 000 palkansaajaa. Lisäksi PALTA vastaa finanssialan työmarkkinatoiminnasta, jonka piiriin kuuluu 40 000 palkansaajaa. PALTA on EK:n suurimpia jäsenliittoja.
www.palta.fi
www.palvelutalous.fi
www.palvelevasuomi.fi
@PALTAry
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1