Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Joustavuutta ja kumppanuutta julkisiin hankintoihin

Teknologiateollisuus ry

Joustavuutta ja kumppanuutta julkisiin hankintoihin

Tiedote.
Julkaistu: 08.01.2014 klo 12:30
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Julkisten hankintojen uusi direktiivi on tulossa kansalliseen lainsäädäntöön. Se antaa mahdollisuuden joustavoittaa julkisia hankintoja palvelemaan uusia innovatiivisia toimintatapoja. Julkisiin hankintoihin tarvitaan enemmän kumppanuutta.

Direktiivin fiksulla täytäntöönpanolla voidaan joustavoittaa ja parantaa julkisia hankintoja.

- Suomen pitää käyttää direktiivin antamat mahdollisuudet taitavasti ja huolehtia siitä, että julkisten hankintojen taso ja laatu paranevat. Se edistää parhaiten verovarojen järkevää käyttöä, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt painottaa.

Vastuu vie parempaan laatuun

Vastuullinen ostaminen tuo hyvää laatua. Keinojen valinnassa pitää kuitenkin olla tarkkana, jottei lopputuloksena ole se, että juuri vastuullinen yritys jää ulos kilpailutuksesta.

- Direktiivin kirjaukset esimerkiksi vastuista alihankkijoiden osalta saattavat kuulostaa järkeviltä, mutta voivat johtaa käytännössä siihen, että vastuunsa tuntevat yritykset jättäytyvät pois kilpailutuksesta hallitsemattoman riskin takia. Vastuullinen yritys asettaa suuren painoarvon sille, että se täyttää lupauksensa sopimuskumppanilleen. Yritykset, jotka antavat vähemmän arvoa vastuulliselle toiminnalle löytävät yleensä keinot kiertää "hankalaa" sääntelyä, Ramm-Schmidt toteaa.

Hän painottaa, ettei kilpailua ja laatua julkisissa hankinnoissa lisätä sillä, että entistä useampi yritys kokee mahdottomaksi osallistua kilpailutuksiin. Mitä vähemmän on tarjoajia, sitä vähemmän ostajalla on vaihtoehtoja valita paras ratkaisu. Jo nykyään lopputulos on liian usein se, että yritys jättää mieluummin tarjoamatta kuin käy läpi byrokraattisen ja kalliin tarjouskilpailun, jossa aivan liian usein ostetaan pelkällä hinnalla.

Avoin keskustelu tuo paremman lopputuloksen

Sääntelyn ompelemaa pakkopaitaa menettelyille pitää purkaa.

- Osapuolten pitää voida nykyistä paljon joustavammin vaihtaa ajatuksia ja keskustella avoimesti parhaista ratkaisuista. Toimiva keskusteluyhteys lisää luottamusta. Luottamus puolin ja toisin on laadun ja vastuullisuuden kulmakivi, Ramm-Schmidt kertoo.

Myös elinkaariajattelu ja kestävä kehitys pitää osata viedä uuteen sääntelyyn tavalla, joka parantaa vastuullisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.

Ramm-Schmidt painottaa, että Suomella on nyt mahdollisuus perusteellisesti harkita kansallisia soveltamistapoja. Niillä voitaisiin edistää julkisten hankintojen toimivuutta kokonaisuudessaan.

- Meidän on merkittävästi yksinkertaistettava menettelyjä emmekä voi lisätä enää yhtään byrokratiaa. Tällä hetkellä muoto ajaa sisällön yli. Tarjouspyynnöt ja -menettelyt vain monimutkaistuvat entisestään ja osto-osaaminen ei tahdo riittää vaikeisiin prosesseihin.

Tavoitteena parempi sääntely

Uuden sääntelyn tavoitteena on parantaa nykyistä tilannetta. Päämääränä on parempi tuote tai palvelu.

- Uudet ja vaikeasti arvotettavat hankintakriteerit vievät huomiota kauemmas itse tuotteen tai palvelun laadusta. Vaikka esimerkiksi tasa-arvo työpaikoilla on kannatettava asia, on vaikea nähdä, miten tällainen toimittajan yleistä toimintaa koskeva kriteeri arvotetaan ostettaessa esimerkiksi röntgenlaitetta sairaalalle.

Michaela Ramm-Schmidtin mukaan on vaarana, että julkisia hankintoja yritetään käyttää sellaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, joiden edistämiseen on toimivampia työkaluja. Tällaisten kriteerien lisääminen julkissektorin ostotoimintaan lisää mielivaltaisuutta ja vaikeuttaa tarjousvertailua.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 525 0509.

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 55 prosentista Suomen viennistä ja 80 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 290 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs