Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Ilmastopaneeli kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Hill+Knowlton Strategies

Ilmastopaneeli kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan

Tiedote.
Julkaistu: 15.09.2015 klo 12:34
Julkaisija: Hill+Knowlton Strategies

Suomen ilmastopaneelin ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” -selvityshanke kannustaa suomalaisia muuttamaan liikkumisen tapojaan. Hanketta vetänyt tutkijatohtori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta pitää tutkijaryhmän analyysiä ainutlaatuisena Suomessa erityisesti siksi, että selvitys antaa aivan uutta tietoa päästövähennysten kustannuksista ja hyödyistä.

- Lähtökohtamme oli se, että nykyisillä toimenpiteillä liikenteen päästöt laskevat 27 % vuoteen 2030 ja 36 % vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat vähintään 40 % ja 80 %, joten on selvä, että tarvitaan uusia toimenpiteitä. Esitämme nyt arviomme kustannustehokkaista politiikkatoimista, joiden avulla päästötavoitteet voidaan saavuttaa. Teknologisen kehityksen rinnalla myös suomalaisten liikkumiseen liittyvät tottumukset ovat merkittävän muutoksen edessä, Liimatainen näkee.

- Laskimme että jos henkilöliikenteen päästöjä vähennettäisiin vain tekniikan avulla, olisivat toimenpiteiden kustannukset 19 miljardia euroa, mutta hyödyt 4 vain miljardia. Kun teknisen kehityksen rinnalle otetaan liikkumis- ja kuljetustarpeeseen sekä tottumuksiin liittyviä toimenpiteitä, jäädään selkeästi plussan puolelle: päästötavoitteiden saavuttamisen kustannukset olisivat 21 miljardia euroa ja hyödyt peräti 25 miljardia euroa. Päästöt vähenisivät siis erittäin kustannustehokkaasti.

Selvitys suosittelee suomalaisille hiilidioksidipäästöjä tuottavan henkilöautoilun sijaan kävelemistä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttämistä. Tätä varten olisi kehitettävä väyläverkostoja ja panostettava talvikunnossapitoon. Joukkoliikennettä pitäisi ennen kaikkea nopeuttaa. Myös hintoja tulisi alentaa ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia lisätä. Tärkeä kokonaisuus on maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen yhteen sovittaminen kaupunkiseuduilla. Hyvä yhdyskuntarakenne vähentää liikkumistarvetta ja tukee kestäviä liikkumisvalintoja.

- Pidämme tärkeänä, että uutta rakentamista ohjataan jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Täydennysrakentamista olisi tärkeä edistää kuntien maapolitiikan, kaavoituksen, autopaikkanormien alentamisen sekä sääntelyn keventämisen kautta. Työpaikkoja ja palveluja voisi puolestaan ohjata joukkoliikenteen solmukohtiin. Pidämme myös taloudellisen ohjauksen keinoja mahdollisina, kun edistetään kulkutapojen muutosta. Näitä ovat esimerkiksi alueellisesti porrastettu kilometrivero, työmatkojen verovähennysoikeuden muuttaminen kulkutavasta riippumattomaksi ja kilometriperusteiseksi sekä pysäköinnin hintojen nostaminen.

Tutkijaryhmä näkee, että kulkuneuvoilla on keskeinen asema päästöjen vähentämisessä, ja selvityksessä pohditaan henkilöautojen käyttötapoihin merkittäviä muutoksia tulevaisuudessa. Samalla autojen energiankulutusta pienennettäisiin. Heikki Liimatainen näkeekin suuria mahdollisuuksia esimerkiksi yhteiskäytössä: auton tehokas käyttö kasvaa, autokanta uudistuu nopeammin ja CO2-päästöt pienenevät, sillä uudet autot ovat ympäristöystävällisempiä.

- Yhteiskäyttöautoiluun voisi kannustaa, jos yhteiskäyttöautot vapautettaisiin veroista ja pysäköintimaksuista ja autoille varattaisiin pysäköintipaikkoja. Myös julkisen sektorin käytössä olevat autot olisi mahdollista ottaa yhteiskäyttöön ja järjestää kimppakyytikampanjoita. EU:ssa on puolestaan mahdollista aktiivisesti vaikuttaa sekä robottiautoihin liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi että uusien autojen päästönormien tiukentamiseksi. Päästöjen mittausta voisimme taas uudistaa niin, että se vastaisi paremmin todellisen käytön päästöjä. Lisäksi verotuksen päästöporrastusta voitaisiin tiukentaa.

Selvitys suhtautuu optimisesti uusiutuviin polttoaineisiin. Nykyiseen autokantaan sopivilla uusiutuvilla polttoaineilla ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävillä uusilla autoilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti. Tutkijaryhmä suosittaakin vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin rakentamista, uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattamista sekä vaikuttamista EU:ssa uusiutuvien polttoaineiden laatustandardien ja elinkaaripäästöjen laskentasääntöjen selkiyttämiseksi. Myös kuljetusten hiilidioksidipäästöjen määrätietoiseen vähentämiseen löytyy erilaisia työkaluja.

- EU:ssa voimme tiukentaa pakettiautojen päästönormeja ja ottaa käyttöön kuorma-autojen päästönormit. Kotimaassa voitaisiin luoda nesteytetyn biokaasun jakeluverkosto satamiin ja tärkeimmille kuljetusväylille. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden käyttöönottoon sitoutuneille, energiatehokkuussopimukseen liittyneille ja vastuullisuusmallia käyttäville kuljetusyrityksille voisi myöntää investointitukia. Kaupunkikeskustoihin sopisi hyvin yhteisjakelukeskuksia.

”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” -selvityshanke on osa Ilmastopaneelin laajaa työtä. Ilmastopaneeli tekee ilmastopolitiikan valmistelun ja toimeenpanon kannalta keskeisiä katsauksia ja selvityksiä. Paneeli valitsee käsiteltäväkseen teemoja, joiden se näkee olevan poliittisen päätöksenteon kannalta keskeisiä. Lisäksi ilmastopolitiikkaa valmistelevat tahot kuten ministeriöt voivat esittää paneelille toimeksiantoja.

Lisätietoja:

Heikki Liimatainen

Tutkijatohtori, Tampereen teknillinen yliopisto

p. 040 849 0320

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Ilmastopaneelissa on mukana neljätoista ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa nelihenkinen sihteeristö.

Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin.

Ympäristöministeriö asetti Ilmastopaneelin toiselle toimikaudelleen 24. maaliskuuta 2014.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs