Alustava sopu syntyi säännöistä, joilla puututaan laittoman sisällön leviämiseen verkossa ja suojellaan perusoikeuksia digitaaliympäristössä.
Parlamentin ja neuvoston tiimit pääsivät lauantaina aamuyöstä alustavasti sopuun digipalvelusäädöksestä (Digital Services Act, DSA). Yhdessä digimarkkinasäädöksen kanssa (Digital Markets Act, DMA) kanssa DSA asettaa pelisäännöt, joilla käyttäjät saavat turvallisemman ja avoimemman digitaaliympäristön, ja yrityksille taataan reilu kilpailutilanne.
Vastuullisemmat verkkoalustat
Uusien sääntöjen mukaan välittäjäpalvelujen, esimerkiksi some-palvelujen ja markkinapaikkojen, on suojeltava käyttäjiään laittomilta sisällöiltä, tavaroilta ja palveluilta.
– Algoritmien avoimuus: Euroopan komissio ja jäsenmaat saavat pyynnöstä tietoa erittäin suurten verkkoalustojen algoritmeista
– Laittoman sisällön nopea poistaminen verkosta: laittomat sisällöt, tavarat ja palvelut poistetaan nopeammin, sillä käyttäjät voivat tehdä ilmoituksia niistä uudella menettelyllä, ja alustojen on reagoitava näihin nopeasti
– Perusoikeuksien suoja verkossa: varmistetaan ilmoitusten käsittely ilman syrjintää tai mielivaltaisuutta ja niin, että perusoikeudet kuten ilmaisunvapaus ja tietosuoja toteutuvat
– Vastuullisempia markkinapaikkoja verkossa: markkinapaikkojen on vahvistettava tarkastuksia, joilla varmistetaan kauppiailta saatujen tietojen paikkansapitävyys (Tunne yritysasiakkaasi -periaate) ja pyrittävä estämään laittoman sisällön näkyminen omilla alustoillaan mm. satunnaistarkastuksilla
– Parempaa suojaa kyberväkivallan uhreille: erityisesti kostoporno eli ilman lupaa jaettu seksuaalinen materiaali on poistettava nopeasti verkosta
– Rangaistukset: verkkoalustoille ja hakukoneille voidaan antaa sakkoja, joiden suuruus on 6 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta
– Pienyrityksille enemmän sopeutumisaikaa ja vapautuksia tietyistä säännöistä
Turvallisempi verkkoympäristö
– Lisää avoimuutta alustoille: niiden on kerrottava käyttäjille suosittelujärjestelmistä, ja tarjottava ainakin yksi vaihtoehto, joka ei perustu käyttäjän profilointiin
– Verkkomainonta: käyttäjät voivat paremmin päättää, miten heidän henkilökohtaisia tietojaan käytetään. Mainosten kohdentaminen arkaluontoisten tietojen (seksuaalisuus, uskonto, etninen tausta) perusteella kielletään
– Lastensuojelu: jos lapset voivat käyttää alustaa ja alusta tietää käyttäjän olevan alaikäinen, sen on suojeltava häntä erityistoimilla, mm. estettävä kohdennettu mainonta
– Käyttäjän manipulointi kielletään: alustat eivät saa pyrkiä manipuloimaan käyttäjää niin, että tämä valitsee heidän palvelunsa (ns. ”dark patterns”), esimerkiksi antamalla yhdelle vaihtoehdolle näkyvämmän paikan tai kehottamalla muuttamaan valintaa ponnahdusikkunoilla. Lisäksi tilauksen peruuttamisen tulee olla yhtä helppoa kuin tilaamisen.
– Korvaukset: digitaalipalvelujen käyttäjät voivat hakea korvauksia, jos alustojen väärinkäytökset ovat aiheuttaneet heille haittaa
Haitallinen sisältö ja väärä tieto
DSA:n mukaan erittäin suuriin verkkoalustoihin sovelletaan tiukempia sääntöjä, koska niihin liittyy myös suurempia riskejä, jos alustoilla leviää laitonta tai haitallista sisältöä, kuten disinformaatiota.
– Erittäin suurten alustojen on arvioitava systeemiriskejä, pyrittävä poistamaan niitä, ja sallittava vuosittaiset, riippumattomat tarkastukset
– Erityistoimet kriisitilanteissa: kriisitilanteessa, joka voi liittyä esimerkiksi yleiseen turvallisuuteen tai terveysuhkaan, komissio voi vaatia erittäin suuria alustoja rajoittamaan välittömiä uhkia alustoillaan enintään kolmen kuukauden ajan
Kommentti
Teollisuusvaliokunnan (ITRE) esittelijänä toiminut Henna Virkkunen (EPP, kok.) sanoi: "Trilogisopu on tärkeä askel eteenpäin digitaalisilla markkinoilla. Digitaalisilla alustoilla on yhä suurempi taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta. Siksi on tärkeää, että eurooppalaiset lait ja arvot, jotka pätevät yhteiskunnassa, toteutuvat myös digimaailmassa. Laittomat tuotteet, sisällöt ja palvelut ovat laittomia myös netissä. Nämä periaatteet paalutetaan nyt selkeästi lainsäädäntöön.
Asetuksen myötä alustoille asetetaan velvoite poistaa laittomat tavarat, palvelut ja sisällöt verkosta. Käyttäjille tulee puolestaan mahdollisuus helposti ilmoittaa laittomasta sisällöstä tai tuotteista. Samalla myös käyttäjien oikeuksia, sananvapauden toteutumista ja demokratiaa vahvistetaan.
On tärkeää, ettei eurooppalaista digimarkkinaa ylisäännellä reilun kilpailun turvaamiseksi. Yrityksiä tulee kannustaa myös innovoimaan ja investoimaan Euroopan kilpailukyvyn turvaamiseksi jatkossakin.
Itselleni Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana on ollut tärkeää varmistaa, että asetus ei tuo pienille yrityksille liikaa hallinnollista taakkaa. Palveluiden ylläpitäjiä koskevat velvoitteet onkin suhteutettu yrityksen kokoon. Suurilla alustayrityksillä vastuut ovat pieniä palveluntarjoajia suurempia, sillä niiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on suurempi."
Mietinnön pääesittelijänä EU-parlamentin puolella toimi tanskalainen meppi Christel Schaldemose (S&D).
Seuraavaksi
Seuraavaksi teksti tarkistetaan ja viimeistellään. Sekä parlamentin että neuvoston on hyväksyttävät se virallisesti, minkä jälkeen se voidaan julkaista EU:n virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen säännöt astuvat voimaan 20 päivän päästä, ja soveltaminen alkaa 15 kuukauden päästä.
Lisätietoa:
Yhteystiedot:
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 720 5025
[email protected]
Reeta Niemonen
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 351 0264
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1