Nutricia Medicalin teettämästä Sairaan lapsen ravitsemus -kyselystä käy ilmi, että luulo hiilihappopitoisten ja sokeroitujen juomien hyödyllisyydestä ripuloivalle tai oksentavalle lapselle elää edelleen tiukassa suomalaisvanhempien mielissä. Lääkärikeskus Elonin lastenlääkäri Harri Niinikoski muistuttaa, että oikea nestehoito on ripulitautia sairastavan lapsen hoidon kulmakivi.
Ruokahaluttomuus on tuttu ongelma sairastuneen lapsen vanhemmille: lähes 80 % Nutricia Medicalin teettämään kyselyyn vastanneista kertoo, että oma lapsi on kärsinyt ruokahaluttomuudesta äkillisen sairauden yhteydessä.
Perusterveen, sairastuneen lapsen ruokahaluttomuus jatkuu vastaajien mukaan keskimäärin 2–3 vuorokautta. Perusterveen lapsen paino on sairastumisen jälkeen tutkimuksen mukaan usein päässyt laskemaan: 33 % vastaajista kertoi, että painonlasku oli 1 - 2 kiloa. Lähes puolet vastaajista ei kuitenkin seurannut lapsen painoa lainkaan sairauden aikana.
Elonin lastenlääkärin Harri Niinikosken mukaan lapsen painonkehitystä on toki hyvä seurata vatsataudin aikana, mutta kotona se on usein aika hankalaa. Harva tietää painon tarkasti ennen sairastumista ja vaaoissakin on eroja, joten tarkkaa painonmenetystä alkutilanteesta ei aina pysty arvioimaan.
-Muut oireet, esimerkiksi lapsen pirteys, virtsaneritys ja kuume, ohjaavat merkittävästi hoitoon ja tutkimuksiin hakeutumista. Jos lapsen painosta on pudonnut yli 10 prosenttia sairauden aikana, on kyseessä jo vaikea kuivuma. Nykyisin näin suurta kuivumista vatsataudin yhteydessä näkee onneksi enää varsin harvoin. Kuivumaa pidetään vielä kohtuullisena, jos painonlasku jää alle viiden prosentin eli kymmenkiloinen laihtuu korkeintaan puolisen kiloa. Yleensä taudin talttuessa painonmenetys saadaan kiinni hyvin nopeasti, Niinikoski sanoo.
Niinikosken mukaan lääkäriin tulisi aina olla yhteydessä, jos lapsi selvästi väsyy, ei esimerkiksi jaksa ottaa kontaktia, on jotenkin sekava tai poissaoleva. Selvä merkki nestevajauksesta on myös, jos lapsi ei enää virtsaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos lapsen vaippaa ei tarvitse vaihtaa pitkään aikaan.
-Joskus ruokahaluttomuus voi olla merkki muusta hoidettavasta sairaudesta. Esimerkiksi umpilisäkkeentulehduksen ensioireena on usein ruokahaluttomuutta, jonka jälkeen tulee vatsakipua oikealle alavatsalle siirtyen ja nousee kuume. Huoleen voi olla syytä myös, jos esimerkiksi lapsi on kovin nuori (alle 6 kk), vatsatautisella lapsella on ulosteessa verta, tai sairaus on alkanut ulkomaanmatkalla tai heti sen jälkeen, Niinikoski listaa. Oksentelu ei yksinään ole vatsataudin synonyymi.
Lapsi ei pärjää pelkällä vedellä paria päivää
Moni vastaajista (40 %) uskoo, että lapsi pärjää pelkällä nesteellä kaksikin vuorokautta.
-Nestemäisellä ravinnolla toki pärjää pari päivää, mutta ei pelkällä vedellä. Nesteessä tulee olla mukana myös elektrolyyttejä eli sopivasti suoloja, ja myös energiaa lapsen tarpeisiin. Apteekeissa on tarjolla erityisesti ripuliin tarkoitettuja ripulijuomia, joissa on suoloja ja sokeria juuri sopivasti. Kotona ei meillä kannata valmistaa itse suola-sokeri-vesiä.
Hiilihappopitoiset sokeroidut virvoitusjuomat eivät ole parhaita vaihtoehtoja nesteytykseen, jos lapsella on oksennustauti tai ripuli.
-Hiilihappoiset juomat voivat lisätä oksentelua, sillä nehän aiheuttavat terveellekin närästyksen tuntemuksia. Myöskään sokeroidut virvoitusjuomat eivät ole hyviä vaihtoehtoja, sillä niissä ei ole lainkaan kivennäisaineita, joita ripulissa menetetään. Imeväiselle äidinmaito ja vanhemmalle lapselle laimennettu mehu ovat sopivampia.
Yli 1-vuotiaille lapsille voidaan tarjota sairauden aikana myös apteekissa myytäviä, lapsille suunnattuja täydennysravintovalmisteita. Valmisteet tukevat sairaan lapsen ravitsemusta ja toipumista.
Kyselyyn vastanneiden enemmistö kertoo, että sairaalle lapselle maistuvat parhaiten lusikoitavat ruoat, kuten jogurtti tai vanukkaat (60 %) sekä nestemäiset ruoat, kuten smoothiet ja pirtelöt (30 %).
-Hyvänä periaatteena voi pitää, että on parempi, että lapsi syö ja juo sairaana ollessaan edes jotain. Kannattaa siis tarjota sellaista, mikä lapselle maistuu, Niinikoski muistuttaa.
Flunssan taltutuskeinot hyvin hallussa vanhemmilla
Suomalaisvanhempien yleisimmät sairaan lapsen flunssan hoitokeinot ovat lämmin mehu (77 %), höyryhengitys (60 %), D-vitamiinin saannin lisääminen (29 %) ja kylmät kääreet (15 %). Uskomuksiin perustuvat alkoholilla kostutetut viinasukat tai sipulisukat olivat käytössä lasten flunssan hoidossa vain muutamalla prosentilla vanhemmista.
-Vanhemmilla tuntuvat asiat olevan hyvin hallussa, ja suosituimmat keinot ovat toimiviksi havaittuja. En tiedä, auttaako D-vitamiinin lisääminen taudin keston lyhenemiseen, mutta haittaakaan siitä ei ole. Kaikki, mikä tekee kuumeisen lapsen olon paremmaksi, on hyvää hoitoa. Tähän kuuluu myös kipu- ja kuumelääkkeen antaminen painonmukaisilla annoksilla, jolloin lapsen vointi, kuten myös ruokahalu, paranee. Näin esimerkiksi vatsatautiin liittyvä kuivumisen riski pienenee.
Apteekeissa myytäviä täydennysravintovalmisteita markkinoivan Nutricia Medicalin tilaama tutkimus toteutettiin vuoden vaihteessa tutkimusyhtiö CINTin kautta verkkokyselynä. Siihen osallistui 547 vastaajaa, joilla oli huollettavanaan vähintään yksi alaikäinen lapsi.
Nutricia Medicalilla on valikoimassaan kolme lasten täydennysravintovalmistetta, smoothie, pirtelö ja uusimpana valikoimaan tullut lusikoitava tuote, vanukas. Smoothie ja vanukas sisältävät aitoa hedelmää ja/tai aitoja marjoja. Täydennysravintovalmisteet tukevat lapsen ravitsemusta sairauden aikana ja edistävät toipumista.
Lisätietoja:
Päivi Pakarinen, toimitusjohtaja, Nutricia Medical Oy, p. 0400 704252
Kommentit:
Harri Niinikoski, lastentautien erikoislääkäri, Lääkärikeskus Eloni, Turku, Niinikosken haastattelupyynnöt: Toni Perez, p. 0400 630 063, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1