Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Perhe » Toistuvat keskenmenot

Dextra Lapsettomuusklinikka

Toistuvat keskenmenot

Tiedote.
Julkaistu: 18.05.2016 klo 14:48
Julkaisija: Dextra Lapsettomuusklinikka

 

Sattuma vai hoidettavissa oleva syy?  Syyn selvittäminen on tärkeää sekä henkisesti että hoidollisesti.

 Keskenmenot ovat yleisiä. Keskimäärin joka kolmas nainen kokee yhden keskenmenon. Sen sijaan toistuvia keskenmenoja on harvemmin. Vain 5 %:lla  naisista on kaksi keskenmenoa ja sitä useampia keskenmenoja on  vain 1 %:lla. Keskenmenojen syynä on useimmiten sattuma eikä taustalta löydy mitään erityistä altistavaa tekijää.  Seuraava  raskaus voi sujua hyvin ilman mitään tutkimuksia tai hoitoja. Kun  keskenmenot toistuvat,  sattuman osuus on pienempi ja syynä voi olla hoidettavissa oleva vika.

 Keskenmenot ovat henkisesti rankkoja etenkin silloin, kun syytä ei tiedetä. Pelko siitä että raskaus menee uudelleen kesken  voi olla tuskaisen ahdistavaa. Syyn selvittäminen voi tuoda hoitokeinoja  ja se auttaa arvioimaan, millainen onnistumismahdollisuus on seuraavissa raskauksissa. Syyn selvittäminen on myös kustannustehokasta, sillä onnistunut raskaus ei maksa paljon, mutta keskenmenot  aiheuttavat paljon turhia kustannuksia. Puhumattakaan henkisestä puolesta, joka on tietenkin yksilön kannalta merkittävin asia.

 

Milloin tutkimuksiin?

Suomessa tutkimukset käynnistetään yleensä vasta kolmen perättäisen keskenmenon jälkeen.  Kansainvälinen suositus on kuitenkin aloittaa tutkimukset jo kahden keskenmenon jälkeen. Joissakin tilanteissa tutkimukset on syytä tehdä jo yhdenkin keskenmenon jälkeen, jos on vahva epäily siitä, että keskenmenon riski on tavallista suurempi tai jos raskauden alkaminen edellyttää hedelmöityshoitoja.

On pelätty, että jos tutkimukset käynnistetään herkästi, niitä tehdään turhaan.  Se aiheuttaa turhia kustannuksia, vaikka ennuste on muutenkin hyvä.  Ennuste ei ole kuitenkaan kaikilla samanlainen. Joillakin keskenmenon riski on huomattavan suuri ja on väärin, että ensin pitäisi kokea useita keskenmenoja ennen kuin syy löydetään ja hoidot ymmärretään aloittaa. Tutkimukset eivät maksa kohtuuttomasti, kun ne tehdään järkevästi ja kohdistetaan niihin tekijöihin, joilla on merkitystä hoidon tai ennusteen kannalta.  Turhia tutkimuksia ei pidä tehdä.

 

Tutkimusten tarkoitus on saada vastaus kysymyksiin, jotka piinaavat kaikkia keskenmenon kokeneita. 

  • Miksi raskaus meni kesken?  Onko siihen joku erityinen syy?
  • Olenko tehnyt jotain väärin? Pitäisikö seuraavassa raskaudessa tehdä jotain toisin?
  • Onko olemassa hoitoa?
  • Millainen on tulevien raskauksien ennuste? Millä todennäköisyydellä se päättyy hyvin?

 

Syy saadaan useimmiten selville

Geneettiset viat

Noin puolet keskenmenoista johtuu alkion ja sikiön geneettisistä vioista. Raskaus alkaa, mutta ei  jatku, koska  alkion tai sikiön kehitys pysähtyy.  Iän myötä  riski kasvaa, koska yhä useammat munasolut ja siten myös alkiot ovat poikkeavia. Geneettiset syyt  voidaan nyt tutkia ottamalla näyte  keskenmenneestä kudoksesta tai verenvuodosta.  Tulos vaikuttaa myös muiden tutkimusten tekemiseen. Poikkeava tulos on selkeä syy, miksi raskaus meni kesken. Jos tulos on normaali,  on syytä tutkia huolellisesti muut keskenmenoja  aiheuttavat tekijät.

Keskenmenoille altistava vika voi piillä ihmisen omissa kromosomeissa. Poikkeava tulos löytyy  2-5 %:lta. Useimmiten kyseessä on translokaatio, missä kromosomin osa on siirtynyt toiseen paikkaan.  Ihminen on itse terve, mutta munasolut ja siittiöt voivat olla poikkeavia. Translokaatioiden aiheuttamat keskenmenot voidaan estää  tutkimalla alkioiden kromosomit ennen raskauden alkamista.  Tutkimus voidaan tehdä vain koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä.

 

Istukkaan liittyvät syyt

Tärkein hoidettavissa oleva keskenmenon syy  on istukan  kehitystä ja toimintaa säätelevien tekijöiden poikkeavuudet.  Ne aiheuttavat  16-19 % toistuvista keskenmenoista.  Jos naisella on kohonnut verisuonitukoksien riski, istukka voi kehittyä huonosti tai sen verenkierto voi estyä. Riski voi johtua hyytymistekijöiden virheistä, tietyistä sairauksista tai antifosfolipidivasta-aineista. Myös ylipaino lisää riskiä.

Näissä tilanteissa ennaltaehkäisevä hepariinihoito ja sen lisäksi pieni määrä aspiriinia voivat parantaa raskauden ennustetta merkittävästi.

 

Kohdun anatomiset viat

Noin 15 %:lla vika löytyy kohdusta. Kohdun väliseinä haittaa raskauden kehitystä merkittävästi. Vain 20 %  raskauksista päättyy synnytykseen. Kun väliseinä poistetaan,  synnytyksiä on yli 80 %:lla.   Kohdun lihaskasvaimet (myomat) ja polyypit ovat tavallisia. Niiden vuoksi raskaus menee harvoin kesken, mutta joissakin tilanteissa leikkauksesta voi olla apua.

 

Hormonaaliset syyt

Monet hormonit vaikuttavat raskauden alkamiseen. Niiden vajaus voi johtaa keskenmenoon. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta ja huonossa tasapainossa oleva diabetes voivat altistaa keskenmenoille.  Siksi  kilpirauhasen toiminta ja sokeriarvot pitää aina selvittää. Keltarauhashormoni (progesteroni) on välttämätön raskauden alkamiselle, mutta keskenmenot johtuvat harvoin sen puuttumisesta. Joskus  hormonilisästä voi kuitenkin olla hyötyä.

 

Hylkiminen

Monet luulevat , että jopa valtaosa keskenmenoista johtuu hylkimisestä. Luullaan, että kohtu hylkii alkioita, pelätään että puolisoiden kudostekijät eivät sovi toisilleen. Luulo on väärä.  Vain tietyt krooniset autoimmuunisairaudet (akuutti reuma, SLE-tauti) voivat aktivoida hylkimisreaktion. Muutoin hylkiminen on harvinaista.

Kortisonihoidon on ajateltu voivan estää hylkimistä. Siitä voikin olla hyötyä autoimmuunisairauksien yhteydessä. Tuntemattomasta syystä johtuvien keskenmenojen yhteydessä siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Tuntematon syy

Neljäsosalle keskenmenoista ei löydy selkeää syytä huolellisista tutkimuksista huolimatta. Silloin syy jää arvauksen varaan. Syy voi olla sattuma, hormonaalinen, geneettinen tai istukan kehitykseen liittyvä ongelma. Epätietoisuus hämmentää ja pelottaa. Entä jos taustalla on sittenkin joku vika? Miten seuraavassa raskaudessa käy?  Täytyykö muuttaa elintapoja? Liikunta vai lepo?  Mitä saa syödä tai juoda, pitääkö välttää seksiä?   Stressi kasvaa ja muuttuu pahimmillaan ahdistavaksi, mikä  saattaa osaltaan lisätä keskenmenon riskiä.

Immunoterapiasta voi olla hyötyä joillekin.  Joissakin tutkimuksissa on saatu erittäin lupaavia tuloksia ja joissakin hyöty on kyseenalainen. Meneillään on tutkimuksia, joissa selvitetään suonensisäisesti annetun Intralipid-hoidon hyötyä.  Dextrassa Intralipid-hoitoja on annettu, kun syy on tuntematon. 

Myös hepariinilla on merkittäviä immunologisia vaikutuksia,  mikä edesauttaa istukan kehitystä.  Myös tietyillä kasvutekijöillä näyttäisi olevan edullinen vaikutus raskauden onnistumiseen.

Stressin vähentämisestä on selkeästi hyötyä. Paras keino vähentää stressiä on seurata raskautta huolellisesti alkuraskaudesta alkaen. Jos nähdään, että sikiö kehittyy normaalisti ja on elossa, olo on levollisempi. Toive onnistumisesta vahvistuu ja  ja pelko menettämisestä vähenee.  Toistuvat ultraäänitutkimukset eivät tuo pelkästään henkistä helpotusta vaan niillä on selkeästi raskauden ennustetta parantava vaikutus. Joissakin tutkimuksissa keskenmenoja oli jopa puolet vähemmän niillä, joiden raskautta seurattiin tiheästi.

Dextra Lapsettomuusklinikalla ultraäänitutkimuksia on mahdollista tehdä tarpeen mukaan useastikin. Ultraääni on nopea ja helppo tutkimusmenetelmä eikä siitä  ole haittaa sikiölle.  Ultraäänen antama tulos on erityisen arvokas,  jos havaitaan normaali raskaus. Se on tärkeä myös niissä tilanteissa, missä raskas keskeytyy.  On parempi tietää tilanne ajoissa, kuin elää epätietoisuudessa. Ultraääni antaa myös usein viitteitä keskenmenon syistä.

 

Ennuste

Vaikka keskenmenoja olisi useita, tulevien raskauksien ennuste on kuitenkin hyvä.  Kahden keskenmenon jälkeen  raskaus johtaa synnytykseen  80 %:lla ja vielä neljänkin keskenmenon jälkeen yli 50 %:lla.  Joissakin tilanteissa ennuste on huono hoidoista huolimatta. Huonon ennusteen tunnistaminenkin on tärkeää, että odotukset olisivat realistisia.

 

Dextra Lapsettomuusklinikan käytäntö

  • Keskenmenojen syyt selvitetään nykyistä herkemmin kansainvälisen käytännön mukaisesti.
  • Keskitytään tutkimuksiin joilla on merkitystä ennusteen ja hoidon kannalta. Ei tehdä turhia tai epäolennaisia tutkimuksia.  Mahdollisuus tutkia keskenmenokudos geneettisesti – ensimmäisenä Suomesssa.
  • Hoidetaan syynmukaisesti,  yksilöllisesti. Myös henkinen tuki tärkeää.
  • Mahdollisuus käyttää jo olemassa olevia ja myös uusia kehitteillä olevia hoitokeinoja. Kansainvälinen yhteistyö muiden keskenmenokeskusten kanssa.

 

Eero Varila

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Dextra Lapsettomuusklinikka

Helsinki

eero.varila@dextra.fi

040 528 1862

 

 

Dextra Lapsettomuusklinikka on lapsettomuushoitojen huippuyksikkö, joka tekee myös geneettisiä tutkimuksia ja tarjoaa perinnöllisyysneuvontaa raskautta suunnitteleville pariskunnille. Klinikalla työskentelee joukko alansa parhaita asiantuntijoita: viisi lapsettomuuden hoitoon erikoistunutta lääkäriä, perinatologi, geneetikko sekä hoitajia ja biologeja. Dextra Lapsettomuusklinikan tavoitteena on olla alansa suunnannäyttäjä.  Klinikalle ei tarvita lähetettä. Hoidot suunnitellaan yksilöllisesti. Dextra Lapsettomuusklinikka Oy kuuluu Pihlajalinna-konserniin. http://www.dextralapsettomuusklinikka.fi/

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs