Suunta kohti lapsiystävällistä maakuntaa

Lapsivaikuttavuustutka päälle - suunta kohti lapsiystävällistä maakuntaa

Perusoletus on, että Suomessa lapsilla on hyvät elinolot ja lasten oikeudet toteutuvat. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien lasten kohdalla. Turvallinen leikkiympäristö ja koulumatka, kuulluksi tuleminen, osallisuus ja hyvinvointia tukevat yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut ovat jokaisen lapsen oikeus. Lapsiystävällinen ajattelu ja lapsivaikutusten arviointi kunnan toiminnan perustana luo mahdollisuuden lasten oikeuksien toteutumiselle. Aivan varmasti jokainen Uudenmaan kunta ja sen kuntalainen toivoo lasten oikeuksien toteutuvan – pidämme sitä helposti jopa itsestään selvyytenä. Aito lapsenoikeusperustaisuus kuntien päätöksenteon strategian välineenä ei kuitenkaan toteudu vielä systemaattisesti.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien takaaminen jokaiselle lapselle. Perusoikeuksia ovat muun muassa terveys, koulutus, tasa-arvo ja turvallisuus asuinmaasta, kunnasta tai kaupunginosasta riippumatta. Ihmisoikeudet ja lasten oikeudet on kirjattuna perustuslakiin. Kaikki kunnat ovat velvoitettuja ottamaan lapset, heidän tarpeensa ja äänensä huomioon toimintaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa.

Lapsivaikutusten arviointi on kunnille työväline, vertauskuvallisesti ”tutka” strategian toimeenpanoon esimerkiksi lasten oikeuksien ennakkovaikutusten näkökulmasta. Kuntapäättäjien näkökulmasta lapsivaikutusten arviointi tulee korostumaan entistä näkyvämmin, kun sivistys- sekä tekniset palvelut jäävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tämän hetkisen tiedon mukaan kuntien vastuulle.

Mitä velvollisuus edistää lasten oikeuksia tarkoittaa kuntien näkökulmasta? Lapsiystävällisen toimintakulttuurin muuttaminen edellyttää aitoa sitoutumista erityisesti kuntapäättäjien osalta. Lapsia koskevia asioita ei voida tehdä pelkästään aikuisten (virkamiesten) kesken, vaan lapset tulee osallistaa päätöksentekoon. Kanavia ja tapoja osallistamiseen on useita, jos annamme lapsille mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Raasepori sai edelläkävijänä Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2016. Nyt myös ainakin Lohja ja Kirkkonummi ovat lähteneet mukaan tavoittelemaan Unicefin lapsiystävällinen kunta - tunnustusta. Esimerkiksi Lohjalla tehdään jo paljon asioita lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on uusien opetussuunnitelmien mukaista toimintakulttuurin muutostyötä, osallisuuden lisäämistä ja laadunarviointia. Lohjalla lapsilla ja nuorilla on harrastusmahdollisuuksia, mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen, vapaa-ajanviettopaikkoja, ystäviä, nuorisotaloja ja niin edelleen. Seuraavaksi Lohjalla on tavoitteena lisätä kaupungin työntekijöiden tietoisuutta YK:n lasten oikeuksista ja saada lastenoikeusnäkökulmaa päätöksenteon perusteeksi.

Uudenmaan maakunnan tahtotila tulee olla lapsivaikutusten ennakkoarviointi sekä lasten oikeuksien toteuttaminen –molemmilla vaikutetaan lasten hyvinvointiin. Kuntalainen; haastamme sinua kysymään omalta kuntavaaliehdokkaaltasi hänen halustaan edistää lapsiystävällistä hallintomallia. Kuntavaaliehdokas; oletko valmis rakentamaan lapsiystävällistä kuntaa ja edistämään lapsivaikutusten arvioinnin juurruttamista Uudenmaan maakuntaan. Kuntatyöntekijä; haastamme sinua pohtimaan, miten sinä työssäsi kaavoituksessa tai koulussa otat lapsien oikeudet huomioon? Aikuinen; Kuinka sinä pidät huolta, että lähipiirisi lasten ääni tulee kuulluksi? Haastamme lapsivaikutustutkan päälle jokaiselle kuntapäättäjälle sekä luottamushenkilölle siten, että lapsiystävällinen toimintakulttuuri tulee osaksi kunnissa tehtävää päätöksentekoa.

Lapsiystävällisessä kunnassa jokaisen lapsen oikeudet toteutuu ikään, sukupuoleen tai kansaisuuteen katsomatta. Lapsiystävällisessä kunnassa jokaisella päätöksen teon tasolla ollaan sitoutunut lasten oikeuksiin. Lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen ja lapsiystävällisen toimintakulttuurin juurruttaminen on osa Uudenmaan LAPE:a (Lasten ja perhepalveluiden muutosohjelma) tavoitteita. Lape on hallituksen kärkihanke, joka toteutuu sekä läntisen, keski- sekä itäisen Uudenmaan alueen 18 kunnassa.

Lape-muutosagentti, TtT Hanna Tiirinki

Lape-hankepäällikkö, yhteistöpedagogi Maikki Arola

Anu Koivumäki, KTM palvelupäällikkö, alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalvelut

Lisätietoa: https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinen-kunta-projektiesittely/