Kotiovelta liikkeelle -tutkimushanke toi uutta tietoa muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä arjen tukemisesta seurantateknologian ja liikunnan avulla. Seurantalaite on yksi mahdollisuus vähentää muistisairaan ihmisen eksymisen riskiä rajoittamatta hänen oikeuksiaan tasavertaisena kansalaisena. Parhaimmillaan seurantalaite lisäsi osallistujien itsemääräämisoikeutta ja toi turvaa liikkumiseen.
Kaksivuotisessa tutkimuksessa oli mukana 30 kotona tai hoivakodissa asuvaa muistisairasta henkilöä ja heidän läheistään Etelä-Pohjanmaan alueella. Osalla oli käytössään rannekemallinen satelliittipaikannukseen perustuva seurantalaite, jonka avulla sai apua mm. eksymistilanteissa. Hankkeessa tutkittiin seurantalaitteen ja ohjatun liikunnan vaikutusta muistisairaan hyvinvointiin ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Kokeilun aikana kannustettiin muistisairasta ihmistä lähtemään omatoimisesti liikkeelle lähiympäristöön parantuneen liikuntakyvyn ja seurantateknologian turvin.
Moni muistisairas henkilö koki seurantarannekkeen ja liikuntaohjelman antavan mahdollisuuden itsenäisempään elämään erityisesti lisäämällä liikkumisen turvallisuutta. Turvallisuuden tunne ja itsenäisyyden kokemus lisääntyi erityisesti lievän vaiheen muistisairailla henkilöillä. Laitteen käyttöönotto liian myöhäisessä sairauden vaiheessa ei ollut enää hyödyllistä ja aiheutti ongelmia.
Monet tutkimukseen osallistuneet omaiset kokivat hyvänä sen, että eksyksiin joutunut muistisairas henkilö löydetään nopeasti laitteen avulla. Toisaalta hoivayksiköissä usein arastellaan muistisairaan henkilön itsenäistä ulkoilua, vaikka heillä olisikin sekä ranneke että liikuntakykyä. Tähän vaikuttavat hoivayksikön toimintakulttuuri, jossa seurantateknologian mahdollisuuksia ei vielä oteta tehokkaasti käyttöön. Muistisairaan henkilön oikeus muiden ihmisten tapaan normaaliin, myös riskejä sisältävään arkeen ilman lukittuja ovia ei näissä tilanteissa toteudu.
Läheisten ja ympäristön kannustava asenne laitteen käyttöön osoittautui tutkimuksessa erittäin tärkeäksi. Parhaimmillaan laitteen käyttö toi uutta merkitystä elämään ja antoi muistisairaalle henkilölle välineen ottaa sairautensa puheeksi yhteisössä ja toimia vertaistukena muille sairastuneille. Pahimmillaan taas yhteiskunnassa elävä ennakkoluulo muistisairauksia kohtaan näkyy yhteisössä vaikkapa seurantaranneketta ranteessaan kantavan Maijan kohtaamana kommenttina uimahallissa: ”Ooksä karannu vankilasta vai ooksä päässy oikeen luvan kans pihalle”. Kansallisen muistiohjelman mukaista muistiystävällistä Suomea rakennettaessa myös seurantalaitteen käytön tulisi olla mahdollista osana normaalia arkea ja käytön tulisi olla yhtä arkipäiväistä ja hyväksyttyä kuin minkä tahansa apuvälineen käyttö.
Hankkeen toteutti Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Mukana tutkimuksessa oli 42 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. Osarahoittajina hankkeessa olivat Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ja Euroopan aluekehitysrahasto. Mukana tutkimuksessa olivat Seinäjoen kaupunki, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä viisi yksityistä hoiva- ja palveluyksikköä: Esperi Care Oy, Mikeva Oy, Mehiläinen Oy / Hoivakartano, Kivipuro ry ja Lapuan Saarenpään palvelukoti ry. Yhteistyötahoja olivat lisäksi Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys ry, Muistiliitto ry ja Turvallinen koti Oy.
Hankkeen loppuseminaarissa 6.2 esitellään lisää hankkeen tuloksia.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Merja Riikonen, 040 6807101; [email protected]
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon 20 eri koulutusohjelmassa. SeAMKissa on noin 4500 opiskelijaa ja vuosittain lähes 500 ulkomaista opiskelijaa. Korkeakoulu on myös vahvasti mukana sekä valtakunnallisessa että maakunnallisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1