Nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa – lue tutkijoiden vinkit!
Nuorten huono-osaisuus jakaantuu alueellisesti ja on ajallisesti pysyvää. Uusien toimintamallien kautta on kuitenkin mahdollista löytää ratkaisuja ongelmiin ja vahvistaa nuorten hyvinvointia niin kunnissa kuin uusissa maakunnissakin. Diakin tutkijat keräsivät vinkkilistan kuntavaalien alla nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisuun ja nuorten osallistamiseen.
Vaikka nuorille on olemassa paljon palveluita ja toimintaa, julkisten palveluiden hallintolähtöinen ajattelu johtaa liian usein nuoren näkökulmasta pirstaleiseen tukijärjestelmään. Vaikka palveluja on tarjolla, ne eivät aina kohdistu oikein ja tuo apua nuoren elämäntilanteeseen.
Huomio kohdistuu usein enemmän oireeseen kuin varsinaiseen ongelmaan. Siksi tehdyt toimenpiteet eivät välttämättä kanna hedelmää.
‒ Hyvää tarkoittavat julkiset tuki- ja aktivointitoimenpiteet voivat vain vahvistaa ulkopuolisuuden kokemusta ja osattomuutta, Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijat Reija Paananen, Anne Surakka ja Sakari Kainulainen kirjoittavat Kuntalehden blogissa.
Tutkijoiden mukaan sote-uudistus avaa mahdollisuuden päästä eroon hallinnollisista raja-aidoista, selkiyttää toimintoja ja vastuita sekä ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Tärkeää on panostaa sekä ehkäisevään ja hyvinvointia vahvistavaan että korjaavaan työhön, jolla hoidetaan jo ongelmiksi muodostuneita tilanteita.
‒ Jos halutaan parantaa nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä, tarvitaan ensisijaisesti nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista. On katsottava tilannetta nuorten silmin yhdessä nuorten kanssa, Paananen, Surakka ja Kainulainen muistuttavat.
Alueelliset erot ovat suuria – Kainuun ja Kymenlaakson itsemurha-alttius hälyttävää
Valtakunnallisessa tarkastelussa nuorten huono-osaisuus jakaantuu selvästi alueellisesti ja on ajallisesti pysyvää. Muuttoliikkeen myötä polarisaatio näyttää syvenevän entisestään.
Tilastojen valossa nuorten tilanne on hälyttävin Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä. Esimerkiksi Kainuussa ja Kymenlaaksossa nuorten itsemurhakuolleisuus on korkealla.
Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla tutkijoiden mukaan huolestuttavaa on koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä. Nuorisotyöttömyys näyttäytyy tilastoissa Kymenlaakson lisäksi erityisesti Pohjois-Suomen riesana. Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on suuri.
‒ Nuorisotyöttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen lisäävät riskiä myös muiden ongelmien ilmenemiseen ja syvenemiseen, Paananen, Surakka ja Kainulainen muistuttavat.
Nuorten huono-osaisuus heijastuu myös laajemmin yhteisöön. Tämä näkyy esimerkiksi nuorten tekeminä rikoksina sekä lastensuojelun ja huostaanottojen aiheuttamina taloudellisina kustannuksina.
Yleisesti ottaen alueilla, joissa työikäisten huono-osaisuus on vähäisempää ja osallisuus vahvempaa, nuoretkin voivat paremmin. Poikkeuksena tästä on Satakunta, missä nuorten tilanne on selvästi heikompi työikäisiin verrattuna
Tutkijoiden vinkit nuorten osallisuuden vahvistamiseen
1) Palvelut osaksi nuorten arkea ja omia toimintaympäristöjä. Tarvitaan liikkuvia palveluja ja matalan kynnyksen toimintaa, johon pääsee ilman diagnoosia tai sosiaalitoimen asiakkuutta.
2) Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoiminnan kehittäminen. Tee yhdessä nuorten kanssa, älä nuoren puolesta!
3) Lisää yhteistyötä koulun, erilaisten yhdistysten, etsivän nuorisotyön ja Ohjaamo-toiminnan välillä – palvelut ja harrastustoiminta voivat jalkautua kouluille.
4) Oppilaat mukaan päättämään koulujen budjetista ja rekrytoinneista.
5) Tukea nuorten omille yrityskokeiluille
6) Osaaminen näkyväksi muutenkin kuin koulutodistuksilla. Tarjolle erilaisia vaihtoehtoja ja onnistumisen mahdollisuuksia.
7) Osallistumistulo nuorten osallisuutta ja toimijuutta tukevaksi – voisiko osallistumistuloa saada yhdistystoimintaan osallistumisesta ja vapaaehtoistyön tekemisestä?
8) Kehittämishankkeissa luodut ja toimiviksi havaitut mallit laajasti käyttöön
Lisää vinkkejä nuorten osallisuuden vahvistamiseen: http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2017/03/31/nuorten-ehdoilla-parempiin-tuloksiin/
Faktoja huono-osaisuudesta
Nostoja Diakin tutkijoiden tekemästä tilastollisesta tarkastelusta:
- Nuorten vaikeuksien taustalla on usein perheen taloudellisia tai terveydellisiä ongelmia.
- Aikuisuuden huono-osaisuus kumpuaa aiemmista elämänvaiheista. Peruskoulun jälkeen jatkotutkintoa vaille jääminen ennakoi erilaisia hyvinvointiongelmia jatkossa.
- Joka viidennellä 1987 syntyneellä ja vailla koulutusta olleella pitkittynyttä työttömyyttä edelsivät päihdeongelmat, 90 prosenttia oli saanut toimeentulotukea ja puolella oli taustalla rikostuomio.
- Huono-osaisuus jakaantuu selvästi alueellisesti ja on ajallisesti pysyvää. Muuttoliikkeen myötä polarisaatio entisestään syvenee.
- Nuorten itsemurhakuolleisuus on korkealla erityisesti Kainuussa ja Kymenlaaksossa.
- Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on huolestuttava Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla.
- Nuorisotyöttömyys on Kymenlaakson ja Pohjois-Suomen riesa.
- Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on suuri.
- Satakunnassa, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kiusatuksi joutuneiden nuorten määrä on suuri.
- Etelä-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa nuorten humalajuominen on muuta maata yleisempää.
- Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten määrä on suurin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
- Nuorten mielenterveyden avohoito- ja sairaalakäyntien määrät, nuorten mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ja päihdeperusteisten vuodeosastohoitojen määrät vaihtelevat paljon. Palvelujärjestelmän erot ovat suuria.
Lisätietoja:
Reija Paananen, tutkija, [email protected], puh. 040 508 4294
Anne Surakka, tutkija, [email protected], puh, 040 509 0621
Sakari Kainulainen, erityisasiantuntija, [email protected], puh. 040 869 6018
Lue lisää tutkimuksesta ja sen tuloksista:
Reija Paananen, Anne Surakka ja Sakari Kainulainen työskentelevät Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisessä Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio -hankkeessa.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra
Osallisuutta arkeen, palveluihin ja päätöksiin!
Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeet lisäävät osallisuutta.
Sokra kokoaa osallisuustyötä tekevät, tutkii, tukee arviointia, vaikuttaa ja viestii.
Rohkaisemme tekoihin heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden puolesta.
Tietoa julkaisijasta
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen. Diakin toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Diakissa on noin 3 000 opiskelijaa ja noin 250 työntekijää.
