Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Perhe » MLL:n eduskuntavaaliohjelma: Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

MLL:n eduskuntavaaliohjelma: Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!

Julkaistu: 06.10.2014 klo 10:54
Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2015


Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!

Lapsiin ja nuoriin investoiminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lasten ja nuorten pahoinvoinnista seuraa koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jäämistä, mikä alentaa työllisyysastetta ja kasvattaa julkisen talouden menoja ja kestävyysvajetta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiin panostamisella turvataan korkea työllisyysaste ja julkisen talouden kestävyys.

Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä, vertaissuhteissa sekä arjen peruspalveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja vapaa-ajantoiminnoissa. Lapset ja nuoret tarvitsevat ja käyttävät julkisia palveluita aikuisia enemmän.

Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisän indeksikorotukset on jäädytetty ja lapsilisää on päätetty leikata. Kotihoidon tuki on päätetty puolittaa vanhempien kesken ja päivähoito-oikeutta rajata. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen kohdistetaan suuria leikkauksia.  

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle.

  • Lasten ja nuorten peruspalveluihin ja arjen kasvuympäristöihin tulee panostaa. Investoimalla peruspalveluihin ja arjen tukeen rakennetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Samalla ehkäistään syrjäytymistä ja säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä.

Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti

Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomen on aktiivisesti edistettävä kaikkien lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista.  Sopimuksen noudattaminen lisää lasten hyvinvointia.

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen edulla tarkoitetaan lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien mahdollisimman täysimääräistä toteutumista.

  • Lapsen oikeuksien sopimuksen tulee olla lapsi- ja perhepolitiikan perustana.
  • Lapsen oikeuksia tulee edistää kokonaisvaltaisesti, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.
  • Valtiovallan tulee tehdä lapsen oikeuksien sopimusta tunnetuksi ja kouluttaa lapsia, vanhempia, lasten kanssa työskenteleviä, päättäjiä ja virkamiehiä tuntemaan sen sisältö ja merkitys.

 

Vaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että tiedetään, mitä seurauksia päätöksillä on. Valtion ja kuntien päätöksenteossa arvioidaan tällä hetkellä lähinnä lyhyen aikavälin taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia.  Sen sijaan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat seikat jäävät liian vähälle arvioinnille. Myös välilliset vaikutukset jäävät pitkälti arvioimatta.

Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia.

Lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, ja vaikutuksia tuleekin tarkastella erilaisten lapsiryhmien näkökulmasta. Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien toteutuminen on suurimmassa vaarassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut (2011) Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvaa syrjintää.

Lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden kansallinen koordinaatio on tällä hetkellä puutteellista. Lapsi-, nuoriso- ja perheasiat ovat valtionhallinnossa hajallaan, päätöksenteko on sirpaleista eikä kokonaiskuvaa ja -vastuuta ole kenelläkään.

  • Julkisen vallan päätöksenteossa tulee arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset.
  • Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota vähemmistöryhmiin ja eri tavoin heikommassa asemassa eläviin lapsiin ja nuoriin.
  • Vaikutusten arviointiin tulee liittää YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittama lapsibudjetointi, jossa valtion ja kuntien talousarviota ja muita talouspäätöksiä seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta. 
  • Lapsi-, perhe- ja nuorisoasioiden kansallista koordinaatiota, ohjausta ja johtamista tulee parantaa.


Päätösten perustuttava tietoon

Päätösten tueksi tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tarvitaan lapsilta ja nuorilta suoraan kerättyä tietoa, erilaista tutkimustietoa ja tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa.  

 Lapsiperheiden kirjo on laajentunut. Lainsäädännön, palvelujen ja etuuksien kehittämisessä tulee huomioida erilaiset perherakenteet ja -tilanteet, kuten yksinhuoltajaperheet, uusperheet, maahanmuuttajataustaiset perheet, adoptioperheet, monikkoperheet, sateenkaariperheet, vammaisten lasten perheet, sijaisperheet, laitoksissa asuvat lapset, vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat perheet ja perheet, joissa on mielenterveys- tai päihdeongelmia.  

  • Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaava tiedontuotanto tulee turvata. Tulee myös luoda lasten hyvinvointi-indikaattoreita tarjoava verkkopalvelu.
  • Julkisen vallan päätöksenteossa tulee hyödyntää tietoa nykyistä paremmin.
  • Päätöksissä tulee huomioida erilaiset perheet.


Varhaiskasvatukseen panostettava

Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Se on kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat hyvin koulutettu henkilökunta, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.

  • Varhaiskasvatuslakiuudistus on saatettava loppuun.
  • Varhaiskasvatuslain toimeenpanon riittävät voimavarat on varmistettava.
  • Lailla tulee varmistaa varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu.
  • Varhaiskasvatuslain toimeenpanoa on seurattava ja arvioitava.

 

Koulutus luo hyvinvointia

Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Erityisen rajusti leikkaukset kohdistuvat lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä. Leikkaukset ovat myös ristiriidassa nuorisotakuun kanssa.  Tällä hetkellä joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. On tärkeää, että mahdollisimman moni nuori suorittaisi lukio- tai ammatilliset opinnot, sillä toisen asteen tutkinnon suorittaminen pidentää merkittävästi työuria.

  • Laadukkaan esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen voimavarat tulee turvata.
  • Suuria opetusryhmiä tulee pienentää.
  • Opiskelun tukeen ja opinto-ohjaukseen tulee panostaa.
  • Maahanmuuttajalasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksen tukemiseen on erityisesti panostettava.
  • Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa tulee seurata ja varmistaa kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat.
  • Lukio- ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus tulee turvata.
  • Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä tulee vahvistaa. Oppilaat tulee ottaa vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen.   

 

Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista torjuttava

 

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa.

  • Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus tulee turvata kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille.
  • Koulun kerhotoiminta tulee turvata kaikissa peruskouluissa.
  • Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava.
  • Edistetään maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuetaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia.

 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja katsottava kokonaisuutena

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisuudistus on suurin koskaan Suomessa tehty palvelu-uudistus. Uudistusta on viety eteenpäin hallinnollisista ja aikuislähtöisistä näkökulmista. Lasten ja nuorten palvelut ja näkökulma ovat jääneet sivurooliin. 

Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanossa on varmistettava edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen. Järjestöjen ja kunnallisten toimijoiden kumppanuuteen perustuva perhekeskustoiminta vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja edistää perheiden arjen hallintaa ja jaksamista. Edistävän ja ehkäisevän työn vahvistaminen tuo säästöjä, koska kustannuksiltaan merkittävästi kalliimman korjaavan työn tarve vähenee. Lapsiperheiden tulee saada tarvitsemansa palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tämä ehkäisee ongelmien pahenemista ja kasautumista.   

  • Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden koordinaatiota ja yhteensovittamista on vahvistettava.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on huolehdittava lähipalveluista.
  • Peruspalveluja on vahvistettava ja erityispalvelujen osaamista on tuotava peruspalvelujen käyttöön. Ilman riittäviä henkilöstövoimavaroja nämä tavoitteet eivät toteudu.
  • Järjestöjen osaamista on hyödynnettävä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
  • Perhekeskustoiminnan kehittämistä on valtakunnallisesti jatkettava ja tuettava kuntia näiden palvelujen kehittämisessä.
  • Sosiaalihuoltolain toimeenpanossa on varmistettava edistävän ja ehkäisevän työn voimavarat.  
  • Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saavutettavuus on turvattava. Lasten ja nuorten itsemurhien ehkäisemistä on vahvistettava ja perustettava valtakunnallinen itsemurhien ehkäisykeskus.

 

Terveys- ja hyvinvointieroja kavennettava

Suomessa lasten terveys- ja hyvinvointierot kytkeytyvät vanhempien sosioekonomiseen asemaan. Terveys- ja hyvinvointieroja on kuitenkin mahdollista kaventaa lasten kaikissa kasvuympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on myös tarpeen työurien pidentämiseksi ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. 

  • Päätöksenteossa on arvioitava päätösten vaikutukset terveys- ja hyvinvointieroihin.
  • Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen on otettava tavoitteeksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
  • Lasten ja nuorten osallisuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on vahvistettava kaikissa lasten kasvuympäristöissä.
  • Terveys- ja hyvinvointitavoitteista alkoholipolitiikkaa on vahvistettava. Alkoholipolitiikassa on nykyistä vahvemmin tarkasteltava haittoja muille.
  • Alkoholiveroa tulee korottaa alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi.
  • Tupakkaveroa tulee korottaa tupakoinnin vähentämiseksi. Tupakointirajoituksilla on varmistettava, että muut kuin tupakoitsijat eivät altistu tupakoinnille.

 

Työn ja perheen yhteensovittamista parannettava

 

Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Meillä vanhemmat ovat myös muita maita useammin kokopäivätyössä. Lapsiperheiden toimeentulo muodostuu pääosin vanhempien työtuloista. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi viidestä vanhemmasta tuntee laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi, ja yhtä moni on huolissaan omasta jaksamisestaan. Epätyypillistä työaikaa tekevillä on perheen ja työssäkäynnin yhdistäminen erityisen vaikeaa.  

Kotihoidon tukiajan puolittaminen vanhempien kesken ei huomioi perheiden erilaisia tilanteita. Se ei myöskään tuo äideille työtä eikä lisää merkittävässä määrin isien perhevapaiden käyttöä. Isien perhevapaiden käyttöä voidaan edistää vanhempainvapaan kehittämisellä huomattavasti tehokkaammin kuin kotihoidon tuen puolittamisella vanhempien kesken.

  • Oikeus vanhempainvapaaseen ja -rahaan tulee ulottaa siihen saakka kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Tällä hetkellä oikeus päättyy lapsen ollessa noin 9 kuukauden ikäinen. Osa pidennetystä vapaasta tulee kiintiöidä isän käyttöön.
  • Oikeutta joustavaan hoitorahaan tulee laajentaa kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin.
  • Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja tulee nostaa nykyisestä 10 vuodesta 13 vuoteen.
  • Perheiden mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen tulee parantaa kehittämällä työelämän käytäntöjä.

 

Lapsilisän taso turvattava

 

Lapsilisä on merkittävin lapsiperheiden taloudellisen tuen muoto. Lapsilisän tarkoituksena on kompensoida lapsista aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisä on elämänvaiheeseen liittyvä etuus kuten eläkejärjestelmäkin. Lapsilisän tulee olla jatkossakin keskeinen lapsiperheiden taloudellisen tuen muoto.

 

Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä merkittävästi alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on vuodesta 1994 vuoteen 2014 pienentynyt 20 prosenttia ja toisesta ja kolmannesta lapsesta noin 30 prosenttia. Lapsilisien reaaliarvo laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset jätetään toteuttamatta vuosina 2013–2015 ja jos lapsilisiä leikataan hallituksen esityksen mukaisesti 8 %:lla.

  • Lapsilisän ostovoiman kehitys tulee turvata. Lapsilisän indeksisidonnaisuus tulee palauttaa ja sen taso tulee palauttaa leikkausta edeltävälle tasolle.
  • Lapsilisä on säilytettävä universaalina, kaikki lapsiperheet kattavana etuutena.
  • Lapsilisä tulee muuttaa etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä.

 

Paremmalla asuntopolitiikalla kohtuuhintaisia asuntoja

 

Asumisen hinta on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla lapsiperheiden kannalta kohtuuttomaksi. Tärkein keino asumisen hinnan kohtuullistamisessa on lisätä asuntorakentamiseen soveltuvien tonttien tarjontaa. Tämä edellyttää kuntien, valtiovallan ja yksityisten maanomistajien vahvaa yhteistyötä. Asuntotuotannossa on varmistettava riittävä tuotanto niin omistus, vuokra- kuin asumisoikeusasunnoissa. Näin turvataan parhaiten asumisen kohtuuhintaisuus.

 

Eri väestöryhmille tarkoitettujen uusien asuinalueiden suunnittelussa on otettava huomioon yhteisöllisyyttä vahvistavien tilojen tarve (esimerkiksi perhekahviloiden, harrastustilojen ja kaupunkiviljelyn), jotka muodostuvat eri sukupolvien kohtaamispaikoiksi ja mahdollistavat paikallisen yhdistystoiminnan.

  • Kasvukeskuksissa on vahvistettava asunto- ja maapolitiikka asumiskustannusten kasvun hillitsemiseksi.
  • On varmistettava riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto.

 

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa hyvinvointia

 

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta ja elämänlaatua. Kansalaisjärjestöjen vertaistoiminta tarjoaa palveluja, joita julkiset palvelut eivät voi tuottaa. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille. Yhteiskunnan tulee edistää näiden tukiverkostojen toimintaa ja yhteisöllisyyttä. 

 

Kansalaistoiminnan edellytykset tulee turvata. Järjestöjen toiminnan tukeminen tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden strategioihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on turvattava ja julkisella rahoituksella tulee edistää erityisesti pitkäjänteistä hyvinvoinnista huolehtimista.

  • Kansalaisjärjestöjen ja julkisen vallan kumppanuutta tulee vahvistaa. Tähän tarjoaa mahdollisuuden mm. sote-uudistus ja uusi sosiaalihuoltolaki.
  • Koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa tulee lisätä. 
  • Kaikilla valtionhallinnon aloilla tulee arvioida päätösten vaikutuksia myös järjestöjen toimintaan.
  • Rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmä tulee säilyttää. Rahapelituotot tulee käyttää kokonaisuudessaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

 

Eduskuntavaaliohjelma on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 29.9.2014.

 

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. 
MLL:n visio 2024: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

Tutustu MLL:n toimintaan www.mll.fi 
MLL Twitterissä @MLL_fi 
MLL Facebookissa www.facebook.com/mannerheiminlastensuojeluliitto

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs