Jyväskylän yliopistossa vuosina 2011-2013 toteutettu tutkimus tukee käsitystä, että vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa liikuntakäyttäytymiseen. Uutena löydöksenä havaittiin, että erityisesti vain vähän liikunnallista tukea lapsilleen osoittavat vanhemmat voivat tehdä muutoksia, joilla on myönteinen vaikutus lasten päivittäiseen liikuntaan.
Merkittävä osa nykylapsista liikkuu kasvunsa ja kehityksensä kannalta liian vähän. Kotiympäristön, ja erityisesti vanhempien, tiedetään olevan ratkaisevassa asemassa liikuntatottumusten syntymiseen. Lasten liikkumiseen liittyvät vanhemmuuskäytännöt ovat yleensä hyvin pysyväisluonteisia eikä niihin ole helppoa vaikuttaa ulkoapäin.
Uusi tutkimus paljastaa, että liikuntaneuvonnalla voidaan vaikuttaa vanhemmuuskäytäntöihin ja siten lasten päivittäiseen liikuntaan. Erityisesti vain vähän liikunnallista tukea lapsilleen tarjoavat vanhemmat voivat tehdä muutoksia, joilla on vaikutus lasten liikuntamäärään.
- Vain vähän liikunnallista tukea ennen tutkimusta lapsilleen tarjonneet vanhemmat lisäsivät merkittävästi tuen määrää puoli vuotta kestäneen liikuntaneuvontajakson aikana. Vastaavasti lasten kokonaisaktiivisuus kasvoi lähes kolmanneksella verrattuna kontrolliryhmän perheiden lapsiin, tutkijatohtori Arto Laukkanen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Lasten liikkumista tukevat vanhemmuuskäytännöt voidaan jakaa kolmeen luokkaan: liikkumiseen yhdessä lapsen kanssa, liikuntaan kannustavaan ilmapiiriin ja muuhun suoraan tai epäsuoraan liikkumisen tukeen, kuten kyyditsemiseen ja harrastusten kustantamiseen.
- Tutkimuksissa on havaittu, että lapsilähtöinen ja liikkumisen vapauksia ja virikkeitä tarjoava kotiympäristö on myönteisesti yhteydessä lasten liikuntatottumusten syntymiseen ja toisaalta niiden säilymiseen. Tässä tutkimuksessa kannustimme vanhempia muun muassa liikkumaan pienet välimatkat kävellen, käyttämään portaita hissin sijaan ja lähtemään lasten kanssa ulkoilemaan ainakin kerran viikonlopussa, taustoittaa Laukkanen.
- Perussääntönä käytettiin sitä, että päiväkoti- tai koulupäivän aikaan lapset liikkuvat tunnin verran, joten toinen tunti suositellusta liikkumismäärästä tulisi koostua vapaa-ajan aktiivisesta tekemisestä, Laukkanen jatkaa.
Pysyvät muutokset haasteellisia – niin myös vanhemmuudessa
Vaikka tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia, niin liikuntaneuvontajakson jälkeisellä seurantajaksolla vanhemmuuskäytännöt, samoin kuin lasten liikuntamäärät, palautuivat pääsääntöisesti lähtötilanteeseen. Jatkotutkimuksissa onkin keskityttävä tarkemmin siihen, kuinka liikuntaa tukevista vanhemmuuskäytännöistä voisi tulla pysyvämpi osa vanhemmuutta. Perheiden liikuntatottumuksiin tulisi todennäköisesti kiinnittää huomiota jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja niiden kehittymistä tulisi tukea jatkuvaluonteisesti.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Research Quarterly for Exercise and Sport –lehdessä 6.6.2017. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta mukana olivat professori Taija Juutinen, yliopistotutkija Arja Sääkslahti ja liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Arto Laukkanen, [email protected], puh. 044 075 8578
Linkki julkaisuun: http://www.tandfonline.com/eprint/fHC6vm6Iq38aIH7YfgMC/full
Tietoa tutkimushankkeesta: https://staff.jyu.fi/Members/finni/InPact
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1