”Otin kuvan, koska äiti ei muuten uskonut, että meidän auton katolla on linnun kakkaa” (poika 9 v.)
Lasten mielestä aikuiset eivät ole jyvällä siitä, miten lapset käyttävät kännykkää. He myös kokevat, ettei aikuista kiinnosta, mitä lapset kännyköillään tekevät. Lapsi tallentaa kännykkään arjen tapahtumia ja havaintoja - muistoja, joihin on mukava palata. Lapsilla on paljon kerrottavaa omasta arjestaan, kunhan aikuinen pysähtyy kuuntelemaan ja katsomaan. Kun aikuinen ei tiedä tai tunne tarpeeksi lapsen kännykkäarkea, huoli valtaa helposti ajatukset.
Pelastakaa Lasten mediakasvatushankkeeseen kuuluvassa, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen mediakasvatuksen tutkimusryhmän toteuttamassa Lapset tuottavat -tutkimusprojektissa tutkittiin 8 - 11 -vuotiaiden lasten kännykänkäyttöä ja erityisesti kuvaamista lasten kokemana.
Lapset havainnoivat taitavasti ja luovasti omaa elämäänsä ja ympäristöään, lemmikkejään, luontoa ja leikkejä. Kuvat ja videot on tarkoitettu ensisijaisesti itselle tai lähipiirille. Tutkimuksesta vastaava dosentti Sara Sintonen korostaa, että lasten omaehtoinen kuvaaminen, ympäristön tallentaminen vahvistaa parhaimmillaan lapsen yksilöllistymiskehitystä ja antaa mahdollisuuden itsenäiseen maailman tarkasteluun, tulkintaan ja itseilmaisuun. Aikuiset eivät välttämättä ole lainkaan tietoisia lasten luovasta kännykkämaailmasta, jolloin lasten tärkeät, kännykkään tallennetut hetket ja niiden merkitys voi jäädä havaitsematta, jatkaa Sintonen.
Vanhemmat hankkivat kännykän lapselle usein turva- ja yhteydenpitovälineeksi, jolloin muut kännykänkäytön ulottuvuudet unohtuvat. Aikuisen huomio kiinnittyy lisäksi helposti uhkakuviin, jotka perustuvat aikuisten näkemyksiin ilman, että lasten kokemuksia olisi kuultu. Mediakasvatustyön asiantuntija Johanna Sommers-Piiroinen Pelastakaa Lapsista sanoo, että turvatekijöiden korostaminen lasten kännykkäkasvatuksessa estää aikuisia, erityisesti vanhempia, mutta myös ammattikasvattajia, näkemästä tärkeän osan lasten kännykkäarjesta ja -leikeistä. Sommers-Piiroinen rohkaisee kasvattajia tarkastelemaan lasten kännykän käyttöä lasten elämään kuuluvana ja siitä kertovana asiana. Mitä paremmin olemme läsnä ja kuuntelemme lasten kertomuksia ja kokemuksia arjesta, myös digitaalisesta, sitä helpompaa on myös havaita ja tarttua ajoissa ongelmiin sekä ohjata pienestä pitäen lapsen kasvua ja kehitystä mediamaailmassa, toteaa Sommes-Piiroinen.
Tutkimusjulkaisu löytyy Pelastakaa Lasten verkkosivuilta osoitteesta: www.pelastakaalapset.fi/mediakasvatus
LATU-tutkimusprojekti on osa Pelastakaa Lasten koordinoimaa Voimauttava osallisuus lasten media-arjessa hanketta (2012-2013), jonka rahoittajana on Opetus- ja kulttuuriministeriö. LATU-tutkimusprojektissa on kartoitettu lasten digitaalista toimijuutta ja toteutettu mediapedagogista kehittämistyötä päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimus on toteutettu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yhteistyössä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Pelastakaa Lasten kanssa.
Lisätietoja:
Johanna Sommers-Piiroinen, mediakasvatustyön asiantuntija, Voimauttava osallisuus lasten media-arjessa –hanke, Pelastakaa Lapset, 050 433 9047, [email protected]
Sara Sintonen, dos., LATU-tutkimusprojekti, Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 040 5486 797, [email protected]
Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, [email protected]
Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Pelastakaa Lapset on osa Save the Children – järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Visionamme on maailma, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallistumiseen. Tehtävänämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään. Lisätietoa: www.pelastakaalapset.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1