Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Pankit ja rahoitus » LähiTapiolan Arjen katsaus: joka toisella suomalaisella ei puskurivaroja yllättäviä tilanteita varten

LähiTapiola

LähiTapiolan Arjen katsaus: joka toisella suomalaisella ei puskurivaroja yllättäviä tilanteita varten

Tiedote.
Julkaistu: 26.09.2013 klo 09:00
Julkaisija: LähiTapiola

LEHDISTÖTIEDOTE
26.9.2013

Suomalaisten varautumisessa talouden epävarmuuteen on suuria eroja. Joka toisella suomalaisella on hyvin vähän tai ei lainkaan erillisiä säästöjä yllättäviä tilanteita varten. Joka viidennellä on kuitenkin yli 20 000 euroa puskurivaroja. Myös laskujen maksukyvyssä on huomattavia eroja: kymmenellä sadasta on usein vaikeuksia maksaa laskujaan eräpäivänä ja osalla heistä ongelma on jatkuva.  Suurin osa vastaajista kuitenkin sanoo, ettei vaikeuksia ole koskaan. Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselystä.

Euroalueen taloustaantuma alkaa vihdoin päättyä, mutta työttömyyden nousupaineet jatkuvat ja talouskasvu elpyy olennaisesti vasta ensi vuonna. LähiTapiola Varainhoito ennustaa Suomen talouden kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia. Asuntomarkkinat polarisoituvat toimisto- ja liiketilamarkkinoiden tapaan.

LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselyn mukaan suomalaisten varautumisessa talouden epävarmuuteen on suuria eroja.  Yli 20 prosentilla suomalaisista ei ole juuri lainkaan puskurivaroja eli arjen käyttövaroista erillisiä, helposti käyttöön otettavia varoja. Yhtä usealla niitä on vain 3 000 euroa. Lähes joka toisella on siis heikot puskurit yllättäviä tilanteita varten.

Parhaiten varautuneita ja yli 20 000 euroa puskurivarat omistavia on joka viides.  LähiTapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan useimmalla suomalaisella olisi kuitenkin varaa säästää: ”Kannattaa istahtaa alas, kartoittaa omat tulot ja ennen kaikkea menot ja katsoa, mitä jää säästövaraksi. Tosi moni yllättyy positiivisesti. Säästösuunnitelmaa voi sitten ajan kuluessa säätää pienemmäksi tai suuremmaksi.”

Joka neljäs suomalainen on vähentänyt rahan käyttöään viimeisen puolen vuoden aikana. Tärkein syy tähän on muutos elämäntilanteessa ja toiseksi tärkein tulojen pieneneminen. Varautuminen talouden epävarmuuteen nousee rahan käytön vähentämisen syyksi aiempaa useammin. Suuntaus korostuu talouttaan pidemmälle suunnittelevien ja jo varallisuutta hankkineiden keskuudessa.

Kymmenesosalla usein vaikeuksia maksaa laskujaan eräpäivänä

Myös laskujen maksukyvyssä on huomattavia eroja: kymmenellä sadasta on usein vaikeuksia maksaa laskujaan eräpäivänä. Viisi prosenttia vastaajista sanoo eräpäivänä maksamisessa olevan ongelmia aina, kun laskuja tulee.  Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta kuitenkin sanoo, että pystyy maksamaan laskunsa aina ajallaan. Talouttaan pitkällä tähtäimellä suunnittelevilla maksuvaikeuksia on selvästi muita harvemmin.

Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna hieman useampi suomalainen suunnittelee omaa talouttaan pitkällä aikavälillä; luku on noussut 33:sta 36 prosenttiin. Muutos parempaan suuntaan näkyy erityisesti yli 55-vuotiaiden keskuudessa.

Joka kolmas kokee ostovoimansa heikentyneen

LähiTapiolan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan lähes joka kolmas suomalaisista kokee talouden ostovoiman heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Hieman yli puolet kertoo ostovoiman pysyneen ennallaan. Niiden vastaajien osuus, jotka sanovat taloutensa ostovoiman parantuneen viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, on laskenut vuoden sisällä. Kaiken kaikkiaan ostovoima koetaan heikompana kuin keväällä 2013 ja vuosi sitten. Ostovoima on parantunut kolmasosalla ikäluokassa 15–24-vuotiaat ja heikentynyt reilu kolmasosalla ikäluokassa 35–49-vuotiaat.

Työllisyystilanteen kehittymisen suhteen odotukset ovat hieman parantuneet kevääseen 2013 verrattuna. Ikäluokista tilanteen parantumiseen uskovat selkeästi eniten 15–24-vuotiaat, ja tulotason mukaan tarkasteltuna useimmin alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevat taloudet.

Suomen talous supistuu vielä loppuvuonna – ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 1,5 %

Euroalueen kuusi vuosineljännestä kestänyt taloustaantuma on vihdoin päättymässä. Myös Suomen bruttokansantuote kääntyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä lievään nousuun.

”Kokonaistuotannon pudotus viime vuoden toiselta neljännekseltä lukien oli kuitenkin niin voimakas, että odotamme Suomen talouden supistuvan noin puoli prosenttia vielä tänä vuonna. Talouskasvun olennaista elpymistä jouduttaneen odottamaan ensi vuoteen. Ennustamme Suomen talouden kasvavan 1,5 % vuonna 2014”, rahoitusmarkkinaekonomisti Timo Vesala LähiTapiola Varainhoidosta sanoo.

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen merkitsevät lyhyellä aikavälillä työttömyyden kasvua. Tähän saakka työpaikkoja on hävinnyt eniten yksityisiltä teollisilta aloilta. Jatkossa saneeraustarve lisääntyy aloilla, joilla tuottavuus on kehittynyt vähiten, kuten julkisella sektorilla. Ennakoimme työttömyysasteen nousevan kuluvana vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina noin 9 prosentin tasolle asti. Toteutunut kehitys on onneksi toistaiseksi ollut odotuksiamme myönteisempää.

Euroalueella inflaatiopaineet ovat huomattavasti vaimentuneet ja euroalueen kuluttajahintojen nousu pysyy selvästi alle 2 prosentissa. Suomessakin inflaatio hidastuu merkittävästi, mutta veroratkaisujen seurauksena pysynee jonkin verran euroalueen keskiarvon yläpuolella.

Asuntomarkkinat polarisoituvat – asunnon ostoaikeita yhä harvemmalla

Asuntomarkkinat polarisoituvat toimisto- ja liiketilamarkkinoiden tapaan. Hyvät kohteet menevät kaupaksi kohoavin hinnoin, kun taas heikommille asunnoille on vaikeata löytää ostajaa, vaikka hinta olisi edullinen. Polarisoituminen näkyy pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä sekä haaleammin hyväkuntoisten ja korjausvelkaa sisältävien asuntojen välillä.

”Asuntomarkkinoiden polarisaatio tulee korostumaan loppuvuoden aikana. Polarisoitumisen vuoksi kuluttajien tulee varautua siihen, että vaikka yleinen asuntojen hintojen kehitys säilyisi positiivisena, niin joillain osamarkkinoilla hinnat saattavat laskea pidemmälläkin aikavälillä”, salkunhoitaja Esa Torkko LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta sanoo.

LähiTapiolan näkemyksen mukaan lähivuosien aikana asuntomarkkinoiden jako hyväkuntoisiin ja korjausvelkaa sisältäviin asuntoihin tulee korostumaan. Tämä johtuu muiden muassa siitä, että asunnon ostajien tietoisuus korjausvelasta on kasvanut, Suomen pääosin 1960–80-luvulla rakennettua asuntokantaa odottavat isot korjaukset lähivuosina ja pankit kiinnittävät lainapäätöksissään aiempaa enemmän huomiota korjausvelkaan.

LähiTapiolan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan asunnon ostoa tai vaihtoa harkinneiden määrä on laskenut varsinkin viime syksystä. Lähes neljä viidestä (79 %) vastaajista kertoo, ettei ole ostamassa tai vaihtamassa asuntoa.

Lisätiedot

Arjen katsaus:
Marja Pajulahti, toimitusjohtaja
LähiTapiola Pankki Oy
040 842 8665

Suomen talous:
Timo Vesala, rahoitusmarkkinaekonomisti
LähiTapiola Varainhoito Oy
050 532 0702

Asuntomarkkinat:
Esa Torkko, salkunhoitaja
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
0400 668 386

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

Tutkimuksen suomalaisten talousnäkemyksistä toteutti LähiTapiola Pankin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimus tehtiin kuluttajapaneelissa sähköisenä kyselynä 19.8.–22.8.2013. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1011 18–74-vuotiasta suomalaista. Kokonaistulosten keskimääräinen luottamusväli on +/-2,8 prosenttiyksikköä. Näkemykset ostovoiman ja työllisyystilanteen kehittymisestä selvitti Taloustutkimus internetpaneelina 28.8.–4.9.2013. Kyselyyn vastasi 1013 15–79-vuotiasta suomalaista. Lisää Arjen katsauksesta: www.lahitapiola.fi/omatalous, www.sijoitustalous.fi.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs