Puolet suomalaisista sanoo tietävänsä puolisonsa varat ja velat täysin. Entä, jos puolisolta paljastuisi salaisia velkoja? 60 prosenttia suomalaisista uskoo välien kiristyvän, jos puolisolta paljastuisi salaisia velkoja. Joka viides uskoo, etteivät välit kiristyisi, olipa velka minkä kokoinen hyvänsä. Yksi pitkäikäisen parisuhteen salaisuuksista lieneekin avoin keskustelu raha-asioista. Parisuhteissa ryhdytään yleisimmin puhumaan rahasta silloin, kun muutetaan yhteen. Rahakiistat suomalaisissa parisuhteissa liittyvät ylivoimaisesti useimmin rahan käyttökohteisiin. Muita suosittuja riidanaiheita ovat toisen yli varojen eläminen sekä toisen ”siivellä” eläminen. LähiTapiola selvitti suomalaisten parien suhdetta rahaan Raha ja rakkaus -kyselytutkimuksessa.
Iän mukaan ero on selvä: vanhemmat ikäpolvet tietävät toistensa varat ja velat nuoria pareja paremmin.
– Suomessa varallisuuden näyttäminen tai veloista puhuminen ovat perinteisesti melko hienovaraisia asioita. Vaikuttaa siltä, että aikaa myöten varoista ja veloista puhumisesta tulee luontevampaa ja pitkään yhdessä olleet uskovat tuntevansa toisensa niin, ettei yllätyksiä ole. On kuitenkin yllättävää, että jopa viidennes uskoo, etteivät välit kiristyisi, vaikka puolisolta paljastuisi miten suuri yllättävä velka hyvänsä, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.
Vastaajilta kysyttiin: Jos nyt kuulisit, että puolisollasi on velka, josta et aiemmin tiennyt, niin kuinka suuri velan pitäisi olla, jotta uskoisit sen alkavan kiristää välejänne?Yhteensä 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että yllättävä velka kiristäisi välejä. 13 prosenttia vastaajista sanoo, ettei summalla ole väliä, pienikin yllättävä velka kiristäisi. 6 000–20 000 euroa on määrä, jonka useimmat vastaajat arvioivat johtavan kiistoihin. Naisissa on aavistuksen enemmän niitä, joilla pienikin yllättävä puolison velka kiristäisi välejä. Hieman yli viidennes vastaajista ei osaa ottaa kysymykseen lainkaan kantaa.
Riitoja ei aiheuta rahan määrä vaan se, mihin rahat käytetään
Kiistoja parisuhteissa ei aiheuta niinkään rahan määrä vaan se, mihin rahat käytetään. Yli varojen eläminen ja ”siivellä eläminen” hiertävät enemmän sellaisissa parisuhteissa, joissa menot maksaa useimmiten se, jolla on rahaa.
–Siivellä eläminen nousee eniten esiin nuorimpien vastaajien kohdalla. Samankokoiset tulot vähentävät rahakiistoja, mutta toisaalta iso tuloero parien välillä ei välttämättä merkittävästi lisää kiistoja, vaan käyttökohteista voi tulla jopa vähemmän kiistaa. On myös huomattavaa, että yli kolmanneksella pareista rahankäyttö ei koskaan aiheuta kiistaa ja tämä joukko kasvaa vanhemmissa ikäluokissa. Tämä on merkittävä ja ilahduttava tutkimustulos.
Kyselyyn vastasi 895 parisuhteessa olevaa tai ollutta vastaajaa. Heistä vain noin joka kymmenennellä on avioehto. Puolet ilmoitti, ettei avioehtoa ole ja reilu kolmannes ilmoitti, ettei ole naimisissa.
Keskustelu yhteisistä raha-asioista hyvä aloittaa varhain – auttaa taloudellisessa varautumisessa
Yhteisen kodin perustaminen on 35 prosentille parisuhteista se hetki, jolloin yhteisistä raha-asioista ryhdytään keskustelemaan. Jopa 29 prosentille raha-asioista puhuminen alkaa heti suhteen alussa. Kyselyn mukaan lapsen saamisen tai auton oston yhteydessä vain 1 prosentti kertoo puhuneensa raha-asioista ensimmäisen kerran. Yllättävää oli myös se, että 6 prosenttia ei puhu raha-asioista ollenkaan.
–Rahasta keskustelu tuntuu olevan sukupolvikysymys.Nuorimmilla pareilla tasan maksaminen on selvästi yleisin käytäntö. Tosin koko vastaajakunnan tasolla näkyy, että lähes yhtä yleistä on menojen jakaminen suhteessa tuloihin tai se, että ”se maksaa, jolla on rahaa”. Vanhimmassa ikäluokassa rahasta on puhuttu heti suhteen alussa harvemmin kuin nuoremmissa sukupolvissa. Ero näkyy myös siinä, että vanhimmassa ikäluokassa rahat ovat yhteisiä useammin kuin muilla, Niiranen sanoo.
Avoin keskustelu rahasta on myös osa taloudellista turvaa ja varautumista. Jos jompikumpi puoliso menehtyy tai menettää työkykynsä, vaikutukset yhteiseen talouteen ovat merkittäviä.
–Suomessa pariskuntien taloudellisen varautumisen aste on alhaisempi kuin yleisesti ajatellaan. Haluamme lisätä tietoisuutta ja keskustelua raha-asioista parisuhteessa sekä nostaa pariskuntien taloudellisen varautumisen astetta Suomessa. Meidän ohjeemme on, että henkivakuutus on hyvä tapa turvata puolison taloudellinen asema yllättävän kuoleman varalta ja se sopii kaikenlaisissa parisuhteissa eläville. Henkivakuutus on tarpeen, jotta perheen toimeentulo on turvattu ja esimerkiksi lainat saadaan maksettua. Olisi myös tärkeää, että parisuhteessa keskustelu alkaisi varhaisessa vaiheessa, kun isoja ratkaisuja tehdään.Siltä osin tutkimustulokset ovat rohkaisevia, Niiranen sanoo.
LähiTapiola Henkiyhtiö selvitti raha-asioiden jakamista parisuhteessa Raha ja rakkaus -kyselytutkimuksella. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland 3.6.–6.2016, ja parisuhdekyselyyn vastasi 895 suomalaista.
Lisätiedot:
Ville Niiranen
johtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö
050 5720 927
[email protected]
Lisätietoa henkivakuutuksista
www.lahitapiola.fi/henkilo/vakuutukset-ja-elake/henkilovakuutukset/pariturva-henkivakuutus-
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1